Toko SM -seikkailu ja toinenkin tokokoe

Fridan kanssa lähdettiin 9.7. kohti Mikkeliä tokon SM-kilpailuja varten. Ajoin suoraan tsekkaamaan kisapaikan ensin Fridan kanssa, jotta ehtisi tutustua hieman ympäristöön ja tehtiin pari nopsaa tokoliikkeen palasta kisapaikalla. Yövyttiin kivassa vuokra-asunnossa yö ja aikaisin aamulla suunnattiin takaisin raviradalle. Päivä oli älyttömän kuuma, ja vältin väsyttämästä koiraa mitenkään ennen omaa vuoroa. Uitin sen myös ennen ALO-luokan starttia, olimme vuorossa heti numerolla 4. Luoksepäästävyys meni iloisesti, mutta valitettavasti ihan hurja kuumuus nurmikentällä ehti parissa minuutissa viedä koirasta täydellisesti mehut pois. Näin ollen suorittaminen oli kovin löysää ja vain pari liikettä saimme onnistumaan omalla tasollamme. Varmasti hälyisä ja häiriöinen ympäristökin oli todella vaikea Fridalle, emme ole aikaisemmin tällaisessa paikassa edes treenanneet. Siihen nähden ja kuumuuteen nähden ok suoritus, ja raavimme lopulta pisteitä ALO3-tuloksen verran. Erityisen kivasti sujuivat kaukot ja paikallaolo. Muutkin joukkueemme jäsenet saivat tuloksen, joten tavoite täyttyi.

Seuraava extempore koeilmoittautuminen oli 2.8. Loimaalle; ajattelin, että Frida saattaa tehdä juoksut elokuussa ja tämä olisi hetkeen ainoa mahdollisuus käydä vielä alokkaassa ennen loppuvuotta. Kävin paria päivää ennen koetta tutustumassa kenttään ja tuossa treenissä Fridan vire oli oikein kiva. Koepäiväksi oli luvattu sadetta ja ukkosia, mutta koko päivän oli lopulta aurinkoista lähes hellelukemissa...perus tuuria meille. Frida oli taas lämmön takia hieman vetelä, ennen suorituksia kastelin sitä koepaikalla olevalla suihkulla enkä juurikaan ottanut mitään "lämmittelyliikkeitä". Paikallaolot sujuivat totutun hyvin, oli rauhallinen, hieman nuuski ilmaa kentän laidan suunnalla pari kertaa. Ennen paikallaololiikkeen alkua tuntui todella keskittymättömältä ja oli kamalan kiinnostunut muista ryhmäliikkeen koirista...mutta onneksi terävöityi heti, kun liikkuri alkoi puhua. Mietteitä kokeesta liikejärjestyksessä;
* Paikalla makaaminen: 10
* Noutoesineen pitäminen: tarttui vasta tokalla käskyllä, oli vähän muissa maailmoissa kun liike alkoi niin nopeasti kehään siirtymisen jälkeen. 8
* Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: seuraaminen suht löysää ja jäi vähän, maahan meni varsin nopeasti. Loppuosa hieno. 9
*Seuraaminen: kuin myös, väljyyttä oli. Tsemppasi täyskäännöksen jälkeen ja oli loppuliikkeen ajan parempi ja paikka pysyi. 8
* Kauko-ohjaus: taattua Frida-laatua, eli hienot! 10
* Luoksetulo: jätössä rapsutteli, luulen, että alkoi hieman mennä epävarmaksi. Tuli laukalla luokse saakka, sitten kiersi minun taakseni ja jäi hetkeksi seisoskelemaan ihan kuin olisi unohtanut, mitä piti tehdä. Lopulta toinen käsky, jolla istui suoraan sivulle. 7
* Estehyppy: tämä oli hyvä, mutta jouduin antamaan sivulle siirtymiseen taas toisen käskyn. 8
* Kokonaisvaikutus: 8
Kaiken kaikkiaan koe oli useimmille koirille hankala, koska kentällä oli joku haju, mihin koirat jäivät kiinni. Tämän takia osa myös nollasi liikkeitä ym. Onneksi Frida ei jäänyt pahasti hajuihin, mutta kahdesti huomautin sille kun meinasi haistella. Ehkä onnistuin katkaisemaan haistelukäytöksen "ajoissa". Lopulta noutajakoirarodut veivät palkintopallisijat, sillä 1. ja 2. sijalle päätyivät labbikset ja Frida oli hienosti kolmas tuloksella ALO1, 171/200p!

Gini ilmoitettiin rally-tokon rotumestaruuksiin 7.8., joten sen kanssa treenattiin oikealla puolella seuraamista aika tiuhaan. Idea on alkanut hienosti sille hahmottua, mutta toki koe tuli aika nopeasti. Lopulta emme saaneet radalta tulosta, mutta olin tosi tyytyväinen Ginin oikean puolen seuruuseen. Loppuradasta hänellä vaan meni vähän hermot, kun oli turhan hinkkaamista hänen mielestään. :D

Peltojäljellä Gini tuntuu nyt edistyneen huimasti, ja ratkaisun avain on ollut eriyttää toistaiseksi tyhjät ja ruokajäljet. Tyhjillä jäljillä palkka tulee esineistä ja ruokajäljillä tehdään tekniikkaa. Ongelmana on siis ollut aikaisemmin se, että ruokaisilla jäljillä Gini ei ole halunnut pysähtyä esineille, vaan ruoka on vetänyt sitä jäljellä eteenpäin. Ajattelin, että pitkällä tyhjällä tekniikka hajoaisi totaalisesti, mutta itse asiassa se on ollut kivan näköistä. Ja kerran kokeilin jo ruokajäljen päättää esineeseen, jonka Gini ilmaisi hyvin eikä viitteitä esineen jättämisestä ollut ollenkaan. Pääasiassa siis tehdään nyt kahdentyyppisiä jälkiä sekaisin, kunnes esine-ilmaisun saa rakennettua kokonaan tyhjän jäljen sisälle (ilmaisu - ohjaaja ottaa esineen ja näyttää tuomarille - jäljen jatkaminen). Sitten kun otetaan mukaan esineen näyttäminen tuomarille, niin sen jälkeen ei enää palkata ennen jäljestämisen jatkamista. Ilmaisuista palkataan toki aluksi aina ja sitten lähes aina vaihtelevasti, kun koira on kokeneempi ja palkattomuutta otetaan mukaan. Alla yhden viimeisimmän tyhjätreenin video. Minusta yllättävänkin hyvin maavanuista menoa ja häntä vipattaen mennään. 💗 Ollaan ehditty tosiaan tehdä nyt muutama ruokaisampikin jälki, samalla harjoiteltu mm. kulmia. Ja onpa testattu sekin, että lyhyillä tyhjillä jäljillä Gini "kestää" ruokakasat siellä täällä ilman että alkaa ryysiä eteenpäin, eli ei vaadi välttämättä ns. yksi nami askelta kohti - tyyppistä jäljentekoa. Nyt tulevana viikonloppuna mennään (pelto)jälkileirille!