FI AVA-H Gini ja vuodenvaihteen tokoa
Joulun aatonaattona ja ennen uuden vuoden aattoa käytiin Outin kanssa tokoilemassa, Gini oli mukana. Gini aloitti liikkeestä seisomisen harjoittelun niin, että naksuttelin pysähtymisiä ja aloin ottaa niihin pian viivettä mukaan. Hyvin tarjosi pidempää viivettä itsenäisesti jo toisella treenikerralla. Lisäksi kapulan tuonteja ja nostoja juustopalkalla on tehty molemmilla kerroilla, tarkkana saa olla viretilan kanssa. Seuraamisliikkeessä jokin mättää tällä hetkellä, pitää vain sinnikkäästi vahvistaa oikeaa toimintaa (nyt on väljää, edistää ym.), kotona aloinkin opettaa koskettamaan kuonolla reiteen targettiin, jonka sitten häivytän pois. Jospa se auttaisi muistamaan oikean paikan. Ruutua tehtiin viritellen lelulle, etäisyys noin 10 metriä, tosi hyvin tajuaa tämän eli nyt vaan etäisyyttä ja ruudun bongausta kauempaa.
Frida on jatkanut kotona kapulan pitoja, palautuksia, sekä luoksetulon asennon korjauksia. Pompusta seisomista tarjoaa jo ihan kohtalaisesti, kun osaisi jossakin kohtaa valjastaa tämän tempun käyttöönkin liikkeen osaseksi.
Loppiaisena kilpailtiin vuoden ekat startit Hyvinkäällä HyKU:n hallilla. Viimeksi olen kisannut tuolla ainakin pari vuotta sitten, silloin ei mennyt kehuttavasti (mutta silloin ei osattukaan kovin vahvasti). Kahdesta hyppyradasta ensimmäinen meni tunnusteluun: kolmosrima takaakierrosta alas ja perään kielto ja hyl. Huomasi, että juta-pohja tuntui Ginistä oudolta, se liukasteli pari kertaa ja hypyt meni pitkiksi / hyppäsi hieman varoen. Muistan, että viimeksikään pohjaan tottuminen ei oikein luonnistunut. Ajattelin, että tokalla hyppärillä huomioin pohja-asian ja varaan riittävästi tilaa takaakierroille ja annan koiran suorittaa rauhassa, vaikka menisi sitten kauemmin aikaa. Toka hyppäri alkoi pienellä haparoinnilla, kun Gini teki vitoshypyn lähellä ylimääräisen kiepin, onneksi ei ollut lähimainkaan ratavirheen arvoinen. Loppurata meni paremmin, kovasta vauhdista kepeille haku oli nyt helppo (vs. eka rata), huomasi, että on enemmän sinut pohjan kanssa. Molemmilla radoilla oli loppusuoralla pussi, tätä ei olla tehty aikapäiviin, mutta hyvin oli selkärangassa senkin suorittaminen. Ihan kohtuulliseen etenemään päästiin ylimääräisestä kiepistä ja hitaista kepeistä huolimatta - täytenä yllätyksenä tuli voittonolla ja SERT-H!!! Ginistä tuli siis Suomen hyppyvalio!!! <3
Laskelmieni mukaan, mikäli lähde eli SCY:n sivut on ajantasainen, Gini on 6. hyppyvalion arvonimen ansainnut sileäkarvainen collie Suomessa. Melkoista, ja sitten se, että saattaapa tämä valiosisaruspari Gini ja Hilpi olla ensimmäinen laatuaan! Joskus osasin vain haaveilla siitä, että koirani olisi joskus joko agi- tai hyppyvalio ja nyt se on ihan realistista. :) Tässä meidän rakkaimman harrastuksemme parissa tehty yhteistyö palkitaan. Parasta oli, että maaliin tuolta radalta tullessa fiilis oli se, että iloitsin yhdestä SM-nollasta lisää, mutten millään ajatellut tuloksen riittävän esimerkiksi palkintosijoille. Ajattelin muidenkin tehneen nopeita nollia. Tämä oli ihan huikea yllätys! Ihan mieletön agilitymatka on tehty kyllä Ginin kanssa jo tähän saakka, me molemmat vaan rakastetaan tätä lajia. <3
Frida on jatkanut kotona kapulan pitoja, palautuksia, sekä luoksetulon asennon korjauksia. Pompusta seisomista tarjoaa jo ihan kohtalaisesti, kun osaisi jossakin kohtaa valjastaa tämän tempun käyttöönkin liikkeen osaseksi.
Loppiaisena kilpailtiin vuoden ekat startit Hyvinkäällä HyKU:n hallilla. Viimeksi olen kisannut tuolla ainakin pari vuotta sitten, silloin ei mennyt kehuttavasti (mutta silloin ei osattukaan kovin vahvasti). Kahdesta hyppyradasta ensimmäinen meni tunnusteluun: kolmosrima takaakierrosta alas ja perään kielto ja hyl. Huomasi, että juta-pohja tuntui Ginistä oudolta, se liukasteli pari kertaa ja hypyt meni pitkiksi / hyppäsi hieman varoen. Muistan, että viimeksikään pohjaan tottuminen ei oikein luonnistunut. Ajattelin, että tokalla hyppärillä huomioin pohja-asian ja varaan riittävästi tilaa takaakierroille ja annan koiran suorittaa rauhassa, vaikka menisi sitten kauemmin aikaa. Toka hyppäri alkoi pienellä haparoinnilla, kun Gini teki vitoshypyn lähellä ylimääräisen kiepin, onneksi ei ollut lähimainkaan ratavirheen arvoinen. Loppurata meni paremmin, kovasta vauhdista kepeille haku oli nyt helppo (vs. eka rata), huomasi, että on enemmän sinut pohjan kanssa. Molemmilla radoilla oli loppusuoralla pussi, tätä ei olla tehty aikapäiviin, mutta hyvin oli selkärangassa senkin suorittaminen. Ihan kohtuulliseen etenemään päästiin ylimääräisestä kiepistä ja hitaista kepeistä huolimatta - täytenä yllätyksenä tuli voittonolla ja SERT-H!!! Ginistä tuli siis Suomen hyppyvalio!!! <3
Laskelmieni mukaan, mikäli lähde eli SCY:n sivut on ajantasainen, Gini on 6. hyppyvalion arvonimen ansainnut sileäkarvainen collie Suomessa. Melkoista, ja sitten se, että saattaapa tämä valiosisaruspari Gini ja Hilpi olla ensimmäinen laatuaan! Joskus osasin vain haaveilla siitä, että koirani olisi joskus joko agi- tai hyppyvalio ja nyt se on ihan realistista. :) Tässä meidän rakkaimman harrastuksemme parissa tehty yhteistyö palkitaan. Parasta oli, että maaliin tuolta radalta tullessa fiilis oli se, että iloitsin yhdestä SM-nollasta lisää, mutten millään ajatellut tuloksen riittävän esimerkiksi palkintosijoille. Ajattelin muidenkin tehneen nopeita nollia. Tämä oli ihan huikea yllätys! Ihan mieletön agilitymatka on tehty kyllä Ginin kanssa jo tähän saakka, me molemmat vaan rakastetaan tätä lajia. <3
Kommentit
Lähetä kommentti