Se siitä mejäkokeesta.

Olis ollut hauskaa mennä kokeeseen, mutta pari kuukautta odoteltuani havaitsin, että Frida aloitti juoksun viikkoa ennen koetta. Mikä tuuri? Ei siis mennä. En myöskään muista, olenko jo kirjoittanut viime hakutreeneistä? Joka tapauksessa hajunhakuja viiteenkymppiin jatkettiin ja bonuksena meillä oli uusi maalimies, ei haitannut uusi tyyppi yhtään Fridaa, etsi ihan yhtä reippaasti. Tällä kertaa huomasi jo selkeämmän parannuksen nenänkäyttöön. Toisekseen lenkkeiltiin Tiian kanssa Suvarin maisemissa viime viikolla, ja samalla hyödynsin apparin eli juoksuteltiin Fridaa A:ta edestakaisin. Pyrkimys, että itse tarjoaa ylitystä. Hirmu montaa ei tehty ja nätisti kiipeili.
Nyt juoksujen aikana käytiin yhdet hakutreenit, mutta en tiedä vaikuttaako juoksut vai mikä, mutta nenää käytti ihan surkeasti toisella puolella keskilinjaa, toinen puoli hippasen parempi. Ehkä taukoillaan näiden juoksujen ajan hakuilusta, tai sitten tehään vaan vaikka ilmaisutreeniä.

Gini pyörähteli missikehässä 1.9. Riihimäen KV-näyttelyssä. Avoimen luokan narttuja oli ilmoitettu kaksi kappaletta. Esiintyminen meni hyvin päällisin puolin, mutta kun piti juosta parin kanssa niin meinasi livetä lapasesta, eli vähän riehaannuttiin haukkumaan ja ravi meni rikki. Ginille ihan mukavalla arvostelulla AVO ERI2.

" 6 years old, feminine head, correct bite, neckline could be little bit more elegant, good front, nice neck, correct tailset and carriage, good hindquarters, moves correct. "

Juoksujen aikana täytyy tottiskikkuran kanssa tyytyä enimmäkseen kotitreeneihin, eikä niissäkään mitään vikaa ole. Tällä viikolla kikkura taas ilahdutti minua oppimiskyvyllään (kyllä, sillä on sellainen!). Se oppi ihan yhdellä-kahdella treenisessiolla itsensä ympäri pyörähtämisen sanallisesta vihjeestä, tätä aion käyttää seuraamisessa vireen nostatukseen. Nyt se myös pysyi juoksussa paremmin mukana - kerran kun lahnasi eikä palkka tullutkaan, niin tsemppasi sitten oma-aloitteisesti. Kapulan pidossa "vastustustreeniä" otteen parantamiseksi, nämä oli nyt huikean hyviä. Muutama luoksetulo lyhyellä matkalla tehtiin myös, ja sitten lähempää niin, että korjasi paikkaa itse.

Gini jatkoi merkin kiertoa, nyt tekee enää harvakseltaan niitä, että törmää kartioon tai ylipäänsä hipaisee sitä. Joskin kierrot ovat edelleen tosi tiiviitä, eli törmäämisen riski on olemassa kun vauhti vielä lisääntyy. Lisäksi pitkästä aikaa paikkamakuuta, missä ennakoi sivullenousua. Kapulan kanssa käsikosketukseen palauttamista, nyt käytössä vähän isompi ohjatun kapula eikä haitannut. Kapulan läsnäollessa nähtävästi on alkanut vire nousta ja keskittyminen on vähän heikompaa, joten täytyy tokoilla jatkossa niin, että heitellään kapuloita kentälle häiriöksi.

Nähtiin myös sukulaisia; Siina (vas.) ja Gini (2. vas.) ovat tätejä Tenhon (oik.) lapsukaisille (2. ja 3. oikealta). Oli hauska nähdä, miten samanlainen silakkamallinen nahkiainen Tenhon narttupentu on. Voisi melkein olla Ginin sisko.

7.9. kävin parissa startissa Riihimäellä. En tiedä oliko järkevä aksata siellä nyt, sikäli että kuun lopussa pitäisi mennä samassa hallissa rauhallisessa mielentilassa rallya. Kuun loppupuolen olenkin varannut ennemmin tokon ja rallyn harjoittelemiseen. Kuitenkin, Jouni Kauton radat, joista ensimmäinen agilityrata tuntui tutustuessa aika lannistavalta mm. suoran A:lta poistumisen, puomin edessä olevan houkuttavan putken sekä useamman poispäinkäännös-kohdan vuoksi. Päätin silti taistella radan mahdollisimman hyvin ja kylläpä kannatti! Aika veitsen terällä mentiin, mutta A oli ihmeellisen hyvä (lensi harjan yli kohtalaisen pitkälle, joten toinen laukka tuli hyvään kohtaan), puomilla karjaisuni pysäytti koiran hienosti onoffille. Ainoa lukuvirhe tuli keppien jälkeisen putken kohdalla, kun sieltä poistuessaan Gini kääntyi väärään suuntaan - en hätääntynyt, vaan kierrätin koiran putken ympäri ja jatkettiin sitten rataa, vaikka lähestyminen okserille tuli aika vinoksi. Mutta kerrankin hieno aksarata ja nollalla maaliin! Ehkä pientä veistä haavassa hiersi se tosiseikka, että toiseksi viimeinen koirakko kiilasi meidän paikalle 3. sijalle ja näin ollen vei meiltä toisen Sert-A:n.

Hyppäri oli aika konstiton, kepeille ohjatessa olin aavistuksen huolimaton ja tämän vuoksi 5. Samantyyppistä virhettä näkyi tosin viime viikkotreeneissä Markolla, eli umpikulmasta jarrusta huolimatta ei taipunutkaan ekaan väliin. Pitää varata varmuuden vuoksi hieroja ja tsekata, ettei ole jumissa. Alta löytyy sekä hyppy- että agirata.