Piirinmestaruudet ja ihan eka tokokoe.

Joukkuelaisista 2/4: Pärinä ja Gini.

Agilityn Etelä-Hämeen Piirinmestaruudet kisattiin 19.5. Janakkalassa. Edellisenä perjantaina käytiin treenailemassa puomia itseksemme ja 18.5. käytiin kenraaliharjoituksena yksi hyppäri, jolta sievä nollarata 2. sijalla. Itse mestaruuspäivänä myös yksilöhyppäriltä nolla, hieman meinasi kaarrokset paikoin venähtää. Agilityradalla omat hermot vähän petti ja tulos 10 (nolla olis ollut ihan realistinen ja sillä olis saatu yksilöpronssia), lopullisissa yhteistuloksissa jäimme maksien sijalle 5.

Joukkuerata oli aika kinkkinen aksarata, jolta kaikki joukkueemme jäsenet saivat kuitenkin tuloksen! Ginille 10 rv, yhteensä joukkueelle 25rv ja joukkuehopeaa. Hävisimme vain pari sekuntia voittajatiimille ja muut joukkueet hylkääntyivät. Hyvä meidän joukkue!

Kanin kanssa jatkettiin taippariharkkoja viime viikolla. Edelliskerran välinpitämätön suhtautuminen pupuseen vähän minua mietitytti, ja Frida saikin ekana nähdä kateuskorttina kun toinen koira tekee kanijäljen. Outi teki meille jäljen ja Frida sai nähdä kun kania lähdettiin vetämään metsään päin. Sitten käänsin koiran toviksi ympäri, ettei näe silmillä mihin jälki päättyy. Outi jäi lähelle jäljen loppua katsomaan koiran käytöstä löydöllä ja lähetin Fridan jäljelle; jäljesti tarkasti ja sopivalla vauhdilla ihan jäljen päällä, löysi pupun ja nosti ja palautti. Hyvä Föf!

Toisena juttuna lokin nouto vedestä, treenimajan lampi alkaa olla kohtalaisen lämminvetinen niin ei ihan heti jäädy uidessa. Outi heitti lokin, lähetin ja Frida ui ja tarttui lintuun hyvin, palasi eri reittiä rantaan ja sitten irrotti rantaveteen linnun. Heitin uudelleen linnun kauemmas, kun Frida oli vedessä. Nyt haki taas hyvin ja palautti paremmin kun ekalla.

Hakutreeneissä kokeilin irtorullailmaisua parilla maalimiehellä, jotka jäivät todella lähelle keskilinjaa - ei toimi vielä niin hyvin radalla, että kannattaisi tuoda sinne. Eli kenttätreenejä jatkettava, risteilyä jne. Tehtiin ilmaisujuttujen sijaan lopulta motivoituja maalimiehiä kauas, sai pinkoa räkä poskella. Gini tokoili Keiniksellä, tehtiin ALO-kaaviota, palkkasin satunnaisissa kohdissa ja otin suoraan seuraamisen jälkeisestä perusasennosta luoksarin ym. vaihtelevia juttuja.

Helatorstaina olikin sitten minun ja Ginin ensimmäinen tokokoe, ALO-luokan korkkaus. Tuomarina Mari Väänänen. Tiesin lähteväni hieman keskeneräisellä koiralla kokeeseen, joten joku tulos olisi jo positiivinen yllätys.

Paikalla makaaminen 0: jäi nätisti, ei koittanut jätön jälkeen itsekseen nousta ylös perusasentoon (mitä joskus herkästi tarjonnut). Ehdittiin kävellä 15 metrin päähän ja kääntyä, niin hetken päästä alkoi piippauksen, joka lopulta yltyi haukkumiseksi. Haukkui varsin reilusti, ja lopussa nousi istumaan muttei liikkunut muuten. Palatessa viereen pysyi aloillaan. Tästä siis nolla, ja aivan oletettuihin virheisiin kaatui.

Seuraaminen 8,5: yllättävän hyvin kesti tiiviinä, muutamasti väljeni vähän. Perusasennot otti nopeasti paitsi viimeisessä käskin uudelleen kun jäi seisomaan.

Maahanmeno seuraamisen yht. 9,5: meni heti maahan! Tämä oli hieno.
Luoksetulo 9: Jäi kiltisti, kutsuessa vilkaisi juuri liikkuria, mutta oli ilmeisesti kuullut käskyn sillä lähti heti tulemaan ja istui sivulle. Tuli osan matkaa laukalla ja osan ravilla.
Noutoesineen pitäminen 8: Giniksi ihan super! Ei edes näyttänyt ahdistuneelle, vaan istui ryhdissä.
Kauko-ohjaus 8: kaksoiskäsky ekaan istumiseen, muuten ok.
Estehyppy 10: ei moitittavaa.
Kokonaisvaikutus 8: ohjaan koiraa kivasti ja teemme hyvää yhteistyötä. Ääntelystä lähtee pinnoja.
yht. 139,5 p. ALO3.

Kuten itsekin olen analysoinut, ryhmäliike vaatii eniten työstämistä. Samoin seuraamisen kestoon ja muuhun yleiseen tarkkuuteen (välillä vinot perusasennot esimerkiksi). Paikkamakuuta lukuunottamatta tämä olisi ollut kirkas ykköstulos. Ja taisin jo ilmoittaa meidät samantien piirinmestiksiin ja SM:iin joukkuekisaan.

Jennin tottiksissa neljännellä kerralla testailtiin liikkeestä istumiseen erilaisia opetustekniikoita, molemmilla testatuilla saatiin "muutama erinomainen ja useampi erittäin hyvä" suoritus. :) Yllättäen tuo leppoisa noutaja osaa tehdä siis aika napakoita jääviä.

Seuraamisen tilannettakin ihmeteltiin, kun olen aiemmalla ohjeella tehnyt ja tuntuu silti, että matkalaukkumoodi palaa vähän väliä. Ulkopuolisin silmin tekeminen oli parantunut jo paljon, vaikken itse sitä ole havainnut juurikaan. Tipsejä muistettavaksi seuraamisen opettamisessa;

* älä ala itse hidastaa, jos koira hidastuu

* jos koira väljenee, lähde itse loittonemaan koirasta - koira korjaa virheensä, emme me!

* ei pitkiä suoria, vaan paljon vaihtelua (kulmat, pysähdykset, sivuaskelet, jäävät, kaarteet jne.)

* jos hidastuu, älä mene houkutteluun vaan anna koiran itse aktivoitua -> superpalkka

* palkkaa aina kun koira parantaa itse tekemistä! 

Näiden treenien jälkeen ajeltiin vielä Suvariin, missä Frida kuunteli autossa paukkuja, paikkamakasi lyhyesti kun toinen koira suoritti noutoja, sekä hyppi lautaestettä eestaas saaden namia.