Obedience, what else?

Tottistahan me on väännelty nyt useampana päivänä. Seuraamista oon ottanut tosi vähän perusasennosta lähtien, mielummin ns. lennosta koittanut eri mittaisia pätkiä, lähtee mukaan vähän paremmalla ryhdillä. Kapulan pidossa välillä väläyttää pureskelua, mutta rauhoittaa suunsa kyllä kun sanoo. Vaikuttaa paljon, onko tehty jotakin kiihdyttävämpää ennen noutohommia. Toki pyrin laskemaan vireen huolella ennen kuin se saa ensimmäistäkään kapulaa suuhun. Paikkamakuussa koira on rötköttänyt jokaisella treenikerralla vaihdellen 1-2 min, palkkailen sillon tällön.  Frida aloitti juoksut, joten hallitreeneihin tulee pari viikkoa taukoa.

Kisaltiin 16.-17.02.2019 Jankkilla, eka rata Landenin ja loput Pirttikosken. Eka hyppäri ihan tehtävissä, meille siitä vitonen; hieman liian vähän korjasin koiran linjaa pitkällä "suoralla" ja tuli ohi keskimmäisestä hypystä. Ei olisi vaatinut kun oman juoksulinjan pienen korjaamisen. Seuraavalla aksaradalla Gini suoritti A:n kolmella laukalla ja laskeutui tosi alas alasmenolle, keskeytin radan kun en nähnyt kunnolla miten laskeutui. Tuomarilta kysyin radan jälkeen tilanteesta, sanoi että tasapaino pysyi ja ei näyttänyt mitään sattuneen, mutta laskeutui vain tosi alas kun yksi laukka jäi tekemättä. Ei vaikuttanut koira pätkääkään hätkähtäneen ja ulkona mennä viipotti normaalisti eikä aristanut mitään, joten lähdettiin vikalle aksalle, halusin siinä A:n suoritettavan korrektisti ja rohkeasti, se olisi pääasia. Vika rata olikin aika ihanteellista menoa, puomi toimi ja A oli hirmuisen hyvä. Tästä hyvästä meille nollatulos vikalta radalta. Sunnuntaina hyppäriltä ja aksaradalta erittäin hyvät vitoset, eli melkein nollat. Uskalsin juosta kovaa enkä varmistellut ja Gini oli nopsajalka ja kamalan kuuliainen, nyt alkaa tekeminen päästä uomiinsa. Tulosradoilla sijoitukset 5.-7. sijan paikkeille, mikä on todella rohkaisevaa. Nyt kun hiotaan vielä tekemistä ja on hitunen tuuria mukana kolkutamme ihan kärkipaikkojakin. Kisakuvat Rita Larjava / Mageekuva.fi.

Onnistui:

• puomit oli oikein hyvät!
• etenin itse reippaasti ja ehdin vaivattaa kaikkiin ohjauksiin mitä suunnittelinkin
• muistin kertoa ajoissa koiralle, mihin edetään seuraavaksi
• keppien umpparikulma meni hienosti
• keinut oli hyviä
• Gini kokeili nostaa takapuolta lähtöön jättäessä, mutta en antanut mahdollisuutta huijata
• kaikki takaakierrot teki oikein, muutaman aika kaukaa suullisella käskyllä
• koira ihan loistava, minä tein virheet!!

Viikkotreeneissä tuli kokeiltua uutta ohjausta, jonkunlaiseksi sylkkäri-vippaukseksi sen kai voi tulkita. Tiiviin siivekkeen kierron jälkeen okserilta tuli kerran ylempi rima alas, kun olin itse liikaa kiirehtimässä eteenpäin, vaikka olisin ihan hyvin voinut jäädä huolehtimaan lähestymisen paremmin. Kepeille sujahti loivaan avokulmaan usean kerran tosi hienosti, ja kesti keppien loppuun asti aika hyvin, vaikka sen jälkeiseen pakkovalssiin mun tuli asettautua riittävän ajoissa. A:lle tuli yksi nätti suoritus, ja toinen vähän huonompi. Toisissa treeneissä oli jotenkin herpaantunut fiilis, luulen johtuvan siitä, että aloitin vähän uusia työkuvioita treenejä seuraavana päivänä. Keskittyminen ei siis itsellä ollut mikään 100 prosenttia. Kyseisellä radalla muistan keinun menneen tosi kivasti ja takaakierrot otti nätisti.

Sen jälkeen kun piha muuttui jääkentäksi niin siirryttiin sisälle. Damien rauhassa pitämistä tehtiin niin, että ensin jonkin aikaa höpötin rauhakseen ja sivelin ja silittelin Fridaa, niin että rauhoittui. Sitten tarjosin damin suuhun ja jatkoin silittelyä ja kehumista rauhallisella äänellä. Useampi pito tehtiin peräkkäin ja ne oli erittäin hyviä. Damien jälkeen siirryttiin hakurullaan, sen kanssa otettiin myös samanlaista rauhallista pitoa, lisäksi sitten naksuttelin rullan nostamisesta ja tuomisesta mun kädelle. Olin tarkka, että koira tähtää rullaa nimenomaan mun kämmentäni kohti, eikä vähän sinnepäin.

Voi kysyä itseltään, kannattaako juoksun parhaita päiviä potevan kiharan kanssa lähteä nometreeneihin. Oltiin viikko sitten Suvarissa Outin ja Fiian kanssa tekemässä hakuruutua. Ulkoilutin koiran ennen treenejä, mutta silti se teki hakuruutuun pjaskat ja ainakin sata pissaa. Ei näin? Eka dami oli markkeeraus ruutuun, sen löysi hyvin. Sitten lähetin vain "hakuun", lähti jolkottamaan ja aika pitkään pyöri ja ihmetteli, että mitäs hittoa, kunnes sitten sattui saamaan hajun damista ja toi. Seuraavalla lähetyksellä löysi toisen jo vähän paremmin. Viimeisellä haki kauan, tarkisteli tyhjiä daminpaikkoja (joita Fiia löysi aiemmin) ja lopulta sitten bongasi itse yhden. Eli aika kaukana oli suoritus siitä, että sillä olisi ollut joku selvä käsitys mitä tässä tehdään.
Seuraavana viikonloppuna otettiin uusiksi hakuruutua. Tällä kertaa oppineena ulkoilutin koiran paljon paremmin ennen treenejä, näytin sille damin jo autolla ja jätimme markkeerauksen alussa tekemättä. Jotenkin ajattelen, että se voisi jopa haitata hakuruudun hiffaamista, koska koira ehkä olettaa loppujenkin damien ilmestyvän "näkösälle haettavaksi". Jo ekalla lähetyksellä keskittyi, lähti laukalla, avasi nenän, löysi ja toi. Tämä toistettiin kolmesti ja meni ihan hiton hienosti. Että nyt se sitten vissiin osaakin tämän. :D Tauon jälkeen sama setti, kolme haetutin. Kaksi damia olin piilottanut vähän hölmösti ns. samalle linjalle, ja kun palautti taaemmaista niin vaihtoi matkalla siihen lähempään kun sai hajun. Mutta siis oikein plussan puolelle jäi tämä päivä!