Voihan varis.

Viikkoaksoissa paneuduttiin tällä kertaa eritoten keppeihin. Ekan viikon radalla oli ihan tarkoituksella kuuden kepin sarja, jotta voidaan tehdä useampi toisto ja energiaa ei mene esim. keppien loppupään virheiden korjailuun tms, mikäli koira herkästi sellaisia tekee. Gini haki mukavasti ansaesteistä välittämättä kepit molemmista suunnista, "läpyläpy"-reiteen toimi tässä hirveän hyvin, se tarkoittaa meillä "tule ohjaajan lähelle". Muun muassa avoin putken suu ohitettiin ongelmitta monta kertaa ihan vierestä tällä lähelletulovihjeellä.
Tällä viikolla kepeille tultiin kovalla vauhdilla avokulmaan (ohjausvalintana päällejuoksu (joka karmeen vaikeeta mulle) tai takaaleikkaus), jyrkkään umppariin tai ihan suoraan. Rata sisälsi aika paljon takaakiertoja ja huomasin oman virheeni; kun putkesta tullessa koira piti saattaa takaakierto-päällejuoksuun, minä sanoin "gini - kierrä!". Tämän takia koira ensin nimensä kuultuaan kääntyi minua kohti radalla, eikä enää taipunut kiertoon. Kun sanoin jo putkessa ollessa "kierrä, kierrä", niin meni hyvin. Tästä treenistä ehdottomasti harkkalistalle jäi kepeille oikea-aikainen päällejuoksu-persjättö.
Outin kanssa vedettiin yhdet omatoimitreenit tähän viikkoon, niissä oli helppo heti tarttua päällejuoksu-persjättö kepeille -tehtävään. Lopulta saatiin tehtyä aika kivasti päällejuoksu, mutta se persjättölisä jäi odottamaan itseään vielä. Oon itse vaan turhan hidas (vielä). Lisäksi otettiin lähtöjä ja matolle juoksemisesta naksuttelua.

Nomeilua on harrasteltu kotipihassa. Viimeisimpänä taas linjoja, vietiin damit (2 kpl) koiran kanssa ja haetutin omavalintaisessa järjestyksessä. Pari kertaa väännettiin suunnasta, kun Frida ei tainnut muistaa että sinne toiseenkin paikkaan on jätetty dami, ja jäi kiinni siihen minkä muisti paremmin. Haki kuitenkin lopulta ihan oikein, kolme kertaa urahdin sen takaisin väärästä suunnasta, sitkeitä nämä kiharat :D. Teki kuitenkin koko ajan innolla, huomautukset ei paljoa hetkauta, mutta kuuntelee niitä kumminkin ja palaa heti takaisin. Variksen vein lumikuoppaan piiloon koiran näkemättä, ja lähetin sinne sokkolinjan (oli kyllä saanut hajun jo mun hanskoista ja oli täpinöissään, varmaan sieltä linnunkin suunnasta tuli hajua tuulen mukana) ja lähti kovin kiltisti sinne mihin haluttiin. Viimeisenä vein Fridan näkemättä 'lintukuoppaan' normaalin damin ja siirsin variksen kymmenisen metriä toisaalle samanlaiseen uuteen kuoppaan. Haetutin sokkona ensin damin, ja sen jälkeen variksen (taas sai tuulen mukana hieman hajua ennen lähetystä ja fokus oli hyvä lähettäessä). Vimppana sitten suuntien alkeita, istutin koiran eteeni ja siitä selkein käsiviittauksin haetutin molempia puolia, vasenta tällä kertaa enemmän. Kerran yhdistin tähän myös pillipysärin ja istumisvihjeen, hienosti osasi. Sisällä koitin variksen pitoja, ei olisi millään ottanut suuhun pitokäskyllä. Kun laskin variksen lattialle, niin kävi sen heti kuitenkin nostamassa mulle ihan muina miehinä. Outoja aivoituksia.

Viime viikon lopulla varattiin hallitottikset Nooran kanssa ja tälle viikolle Riikan kanssa. Ekalla kerralla (kiitos peilin!) näin, että eihän se luovu siitä vasemmasta kädestä tarpeeksi, vaan "seuraa" sivusilmällä vasemmalle kädelle. Paikkiksessa toisen koiran kanssa oli reilun minsan, kävin palkkaamassa 4-5 kertaa, kun viereisellä kentällä oli menossa aksatreenit, mistä kuului erittäin hyviä häiriökäskyjä kuten "istu, istu nyt! tule tule!". Mutta kihara pysyi, vaikka katteli viereistä kenttää kohti välillä. Lisäks kapulanpidot ja kerran koko noudon loppuosa ja sitten vain eteen tuomista. Vähän oli leuka herkällä, eli ote olis saanut olla vahvempi välillä.
Riikan seurana tehtiin tätä luopumisasiaa uudelleen, nyt oli edelliskertaa parempi yhden askelen seuraamisessa. Saatiin huippuvinkki kokeiltavaksi, eli jatkossa palkka tulee oikeasta kädestä ja edelleen vasemmassa olevasta tulee luopua. Näin se fokus siirtyisi taas enemmän ylös(?). Liikkeestä maahan oli nättejä, riittävän ripeä mun makuun. Kapulan kanssa pari hyvää eteen palautusta, mutta pelkissä pidoissa tänään jyrsi vähän kapulaa. Saattoi johtua ihan siitä, että yhtä aikaa treenaava koirakko teki aika nostattavaa treeniä.
Seuraavana päivänä jatkoin kotona eilisin uusin opein. Luopumiskäden lisäksi nami oli myös oikeassa kädessä, mistä palkkasin Fridan kun näytti hyvältä. Toisena variaationa tehtiin taas oikea käsi kainalossa seuruutusta, tehtiin kymmenenkin askelta suoraan liikkeestä, eli en nyt ottanut alussa perusasentoon. Ennen käskyä innostin Fridaa, ja se tuntui toimivalta, säilytti innokkaamman ilmeen. Jääviä tehtiin, uutena harjoiteltiin istumista, josta palkka lensi taakse tai kävin syöttämässä yläviistosta nameja. Lisäksi kerrattiin taakse-käskyä. Paikkikset 2 x 1,5 min, joiden aikana palkkasin pari kertaa.