Kisatauko katki!

Neljän kuukauden paussin jälkeen kisailimme itsenäisyyspäivän iltamyöhään venyneissä kisoissa Ginin kanssa. Etukäteen olin ajatellut, että tässä katsotaan nyt missä mennään - missä ollaan kehitytty ja mitkä asiat vaativat paneutumista. Tuomarina Egil-Eide Norjasta, hänellä todella kivat(!) radat, haastavat mutta virtaavat. Testasivat siis montaa asiaa ja sehän sopii meille. Agiradoilla oli kaikki kontaktiesteet, joten erottelutkin sai tehdä. Keppikulmat/vauhti kepeille joka radalla kova. Alle kokosin taas ranskalaisin viivoin posit ja kehitettävät asiat ja hyppäriltä video;

• Hyppyrata 0-tulos (sija 5); jonkin verran pelastelukohtia, kun itse yliohjasin/varmistelin ja koira tietysti kilttinä reagoi siihen (esim. vähän liikaa pyöristin kepeille lähestymistä ja rintamasuunta aukesi viereisen hypyn suuntaan). Uskoin meidän tekemiseen ja ehdin tehdä in-inin vitoshypylle (koska halusin kokeilla ja tiesin, että osataan), jonka moni ohjasi toiselta puolelta. Onneksi en vaihtanut ohjausta ennen lähtöä mihinkään muuhun. Hyvä huomata se, että sitten kun saa hommat soljumaan niin lähtee helposti ajasta muutama sekunti pois.
• Jäi lähtöihin 100 %, joskin meni maahan/kyyryyn, muttei siis varastanut. Tämän sallin kun kuitenkin on paikallaan, ehtona tosiaan ettei lähde yhtään ennen aikojaan ja seisomisasentoon jäämistä en sallisi.
• Takaakiertoihin lähetyksissä suulliset käskyt alkavat toimia, hyppärillä sain kohtalaisen kaukaa taakse ja sain hivenen etumatkaa sen takia.
• Kepitteli nätisti loppuun saakka, vaikka yhdellä radalla haki kakkosväliin, tässä syynä oma ohjaus.
• Ensimmäisellä agilityradalla puomi oli kohtalainen, osui ylösmenoon kun rytmitin putken jälkeen niin, että olin ensin koiran "blokkina" puomia peittäen ja vapautin sen puomille muutamien metrien päästä kun oli mun kohdalla. Alasmenolla jäi seisomaan kaikin jaloin pinnalle, mutta vapautui vasta käskyllä. Keinua taisi luulla puomiksi, koska se oli hieman lennokas ja tästä vitonen. Tokan radan keinu korrektimpi, mutta hyvästä ylösmenosta (ja puomi-putkierottelusta!) huolimatta teki juoksarin puomilta alas. Molemmilla radoilla mukiinmenevä A:n juoksari, saisi osua alemmas.
• Vauhtia on tullut lisää, hyppärillä päästiin helposti yli 4 m/s etenemään ja ilman ylimääräistä säätöä nopeus olisi ollut aika jees.

Treenattavat;

• Kontaktit, kontaktit, kontaktit! Puomin ylös- ja alasmeno erillisinä komponentteina. A:n vahvistaminen pumpperilla. Keinulle jäämisen vahvistamista, viime treeneissäkin teki kyllä nätin, mutta juoksi läpi. Erottelutreeniä.
• Välistävetoja pitkästä aikaa.
• Niistot.
• Kontakti-putki -erottelut.
• Lähtötreeniä.
• Sivuirtoaminen kepeillä.

Kisojen välissä yhet treenit, olin ollut flunssassa joten otettiin lähinnä esteosaamista kepeillä ja A:ta pumpperilla. Ihan mukavasti kulki, on parantanut varsinkin avokulmasta hakuja ja näyttää oikeasti miettivän mihin väliin kuuluu mennä.

Toiset kisat 13.12 Tamskilla, hyppärillä collie lähti lapasista sen jälkeen kun mun pasmat meni sekaisin radan alussa; mun piti hyvin ohjata koira putken kauempaan päähän, mutta tyhmänä peitinkin sen oikein ansiokkaasti. Radalta lopulta 10. Tokana aksarata, jolta puuttui puomi (!) ja A mentiin kahdesti. Tutustuessa vaikutti kinkkiseltä ja sisälsi paljon tiukkaa käännöstä (en tykkää tolla pohjalla, joka suht liukas). Alun päällejuoksussa koira juoksi "syliin" eikä kääntynyt riittävästi, pelastin tilanteen kuitenkin vitosen arvoisesti ja jatkettiin loppurata nollana. Olin kyllä hyvin tyytyväinen radan loppuosaan, juoksarit toimivat ja kepeille haki haastavasta kulmasta ihan nappisuorituksella. Virhe oli siis ihan omassa ohjauksessa, koira oli tällä radalla huiman hyvä. Nelossijalle kirittiin vitosella.

Toisen ryhmän hakuilusta alkoi sittenkin talvitauko, joten Fridan kanssa olisi kaivettava tottismotivaatio naftaliinista. Käytiin kimppatreeneissä lauantaina ja agendalla oli maahanmenot ja kapulatreeni. Sunnuntaina kotipihatreeniä, missä vaadin hitaassa käynnissä muutamien askelien seuraamista - ja sehän teki kontaktin kera! Huimaa kikkurainen. Sen sisällä asuu selkeästi pieni malinois, koska se yllätyksekseni otti ja riepotti aika hyvin purutyynyä, eipä ole ennen noin innolla taistellut. Kapulanpitoa ensin normaalisti, sitten annoin sen suuhun ja pakitin ja pyysin "luoksetulolla", kertaalleen oikein hyvä toisto ja pari ihan hyvää. Paikkamakuussa häiriönä vastapäiset naapurit touhuamassa pihalla, oli valpas mutta rauhallinen.