2018 taputeltu.
Aksan vuoden vikoissa viikkotreeneissä kompastuskivinä kepeille lähetykset pidemmältä matkalta, avokulmaan tuli vielä reippaasti vauhtiakin putki-hypyn kautta, umppariin mennessä reitillä oli houkuttimena putkenpää. Onnistuivat muutaman kokeilun jälkeen. Keinulta oletin että tulee kiltimmin haltuun vinosti vasemmalle hypylle mukanani, mutta hakikin edestään viistohypyn ennen kuin kaarsi mun luokse; simppeli puolivalssi keinun jälkeen korjasi tämän hyvin. Keinut olivat nätisti suoritettuja.
Seuraavana päivänä omatoimivuoro Outin kanssa, Ginille naksuteltiin maton kautta juoksemista puomin ylösmenoa silmällä pitäen, hitaassa vauhdissa pysyi ajatus kasassa, mutta putken kautta vauhtia ottaessa alkoi osumat olemaan vähän niin ja näin. Tätä pitää käydä tekemässä vielä paljon erilaisin variaatioin, ennen kuin siirtää maton puomin ylösmenolle. Lopuksi vielä eilisen radan keppien avokulmaan hakuja, tuntui taas hankalalta, mun on vielä oltava riittävän edellä että hakee oikein.
Pihatottiksissa vaaditaan aina vain useampaa askelta seuraamista, oon kävellyt kohtalaisen hitaasti ja siinä pitää kontaktia kivasti. Täytyy askeltaa jatkuvasti nopsempaa tahtia, uskoisin että tästä tulee vielä hyvä. Kapulan kanssa on varioitu, välillä naksutan kun kantaa rauhassa, välillä nostoista, välillä edessä pidosta yms. Paikkamakuuta oon tunkenut moneen väliin, kiva ilme sillä on. Kehun kohtalaisen paljon rauhallisella äänellä ja oon itse ollut maltillisella etäisyydellä.
Toisen Outin kanssa kävästiin Suvarissa nometreeneissä. Jotenkin motivaatio sellaiseenkin ottaa nostetta, oon kai tullut hulluksi. Otettiin ihan ykkösmarkkeerauksia pari kappaletta alkuun. Sitten hakua niin, että metsässä oli viisi dummya valmiina ilman että nähtiin niiden vienti (ei ole tehty koskaan). Käytin ekaa kertaa hakuruutuun tulevaa lähetyskäskyä, joten oli aika pihalla alussa. Lähti hipsimään omilleen ja nuuski ja kieriskeli ojanpenkassa, koska ihmetteli mitä pitää tehdä. Appari käveli hakuruutuun neutraalisti ja tästä koira sai kimmokkeen mennä itsekin ja löysi sitten parilla lähetyksellä pari damia. Autopaussin jälkeen tokassa setissä taas hakuruutua, tässä alkoi olla paremmin jyvällä siitä, että dameja on metsässä vaikkei se näe niiden vientejä. Tämä sama ilmiöhön meillä on ollut esineruudussa, ei tajua lähteä etsimään, jos ei näe vientejä. Palaute oli, että damien kanssa työ on kuitenkin hyvällä mallilla. Toki hakukäsky pitää ajaa sisään. Tarvitsemme siis eritoten treeniä riistalla ja hallinnan puolella, joka sekin tosiaan on parantunut kuin itsestään tänä vuonna.
Seuraavana päivänä omatoimivuoro Outin kanssa, Ginille naksuteltiin maton kautta juoksemista puomin ylösmenoa silmällä pitäen, hitaassa vauhdissa pysyi ajatus kasassa, mutta putken kautta vauhtia ottaessa alkoi osumat olemaan vähän niin ja näin. Tätä pitää käydä tekemässä vielä paljon erilaisin variaatioin, ennen kuin siirtää maton puomin ylösmenolle. Lopuksi vielä eilisen radan keppien avokulmaan hakuja, tuntui taas hankalalta, mun on vielä oltava riittävän edellä että hakee oikein.
Pihatottiksissa vaaditaan aina vain useampaa askelta seuraamista, oon kävellyt kohtalaisen hitaasti ja siinä pitää kontaktia kivasti. Täytyy askeltaa jatkuvasti nopsempaa tahtia, uskoisin että tästä tulee vielä hyvä. Kapulan kanssa on varioitu, välillä naksutan kun kantaa rauhassa, välillä nostoista, välillä edessä pidosta yms. Paikkamakuuta oon tunkenut moneen väliin, kiva ilme sillä on. Kehun kohtalaisen paljon rauhallisella äänellä ja oon itse ollut maltillisella etäisyydellä.
Toisen Outin kanssa kävästiin Suvarissa nometreeneissä. Jotenkin motivaatio sellaiseenkin ottaa nostetta, oon kai tullut hulluksi. Otettiin ihan ykkösmarkkeerauksia pari kappaletta alkuun. Sitten hakua niin, että metsässä oli viisi dummya valmiina ilman että nähtiin niiden vienti (ei ole tehty koskaan). Käytin ekaa kertaa hakuruutuun tulevaa lähetyskäskyä, joten oli aika pihalla alussa. Lähti hipsimään omilleen ja nuuski ja kieriskeli ojanpenkassa, koska ihmetteli mitä pitää tehdä. Appari käveli hakuruutuun neutraalisti ja tästä koira sai kimmokkeen mennä itsekin ja löysi sitten parilla lähetyksellä pari damia. Autopaussin jälkeen tokassa setissä taas hakuruutua, tässä alkoi olla paremmin jyvällä siitä, että dameja on metsässä vaikkei se näe niiden vientejä. Tämä sama ilmiöhön meillä on ollut esineruudussa, ei tajua lähteä etsimään, jos ei näe vientejä. Palaute oli, että damien kanssa työ on kuitenkin hyvällä mallilla. Toki hakukäsky pitää ajaa sisään. Tarvitsemme siis eritoten treeniä riistalla ja hallinnan puolella, joka sekin tosiaan on parantunut kuin itsestään tänä vuonna.
Fridan hakumaastojen tilanne on tällä hetkellä se, että sille alkaa olla valjennut piston muoto (L). Se on nimittäin muutamasti treeneissä korjannut juoksulinjansa, kun on meinannut tehdä banaanipiston. Jatkossa täytyy tehdä myös ylisyviä pistoja, niin 50 metriä ei ole sitten enää yhtään hankala matka. Ja jos ukot valmiina, niin piston muotoa koitetaan vahvistaa maastonmuotojen avulla. Näytölle juoksemista ehdittiin lopulta treenata yksissä treeneissä syksyllä, puhdasta minun laiskuutta ettei enempää. Nyt talvella sen voisi tietysti ottaa ohjelmaan ihan parkkistreeninä tms. Todennäköisesti jonkinlainen ilmaisukuvion kokoonrakentelu voisi olla mahdollista ihan muualla kuin metsässä, mutta onkohan koiralle sitten helpompi tajuta mihin asiaan ilmaisu liittyy, kun ollaan metsässä..
Vuoden viimoiset hakuilut suoritettiin Parolannummella 29.12, niissä keskityttiin perusjuttuun eli juurikin niihin pistojen korrekteihin muotoihin ja hallintaan keskilinjalla. Koira oli ihan vietereissään kun otin autosta tarpeilleen, ajattelin että mitähän ihmettä tästäkin vielä tulee... Kaksi siirtyvää maalimiestä, yhteensä kuusi pistoa. Aina kaksi haamua kerrallaan nähtiin ja sitten lähetykset, ekana sinne puolelle missä eka haamu. Ekat viisi oli supereita kaikki, irtoaa hienosti syvään, piilot oli ehkä 40 metrissä niin kävi takalinjan paikkeilla olevan panssariuran toisella puolella saakka tsekkaamassa paikat. Nenä oli auki, tarkensi hyvin ja teki reippaalla laukalla töitä. Keskilinjalla oli hienosti kuulolla, tosin tulkitsi lähtöön valmistautuessaan mun käden nytkähdyksen lähetysmerkiksi (ennen kuin ehdin antaa käskyn). Annoin lähteä, koska oli niin nätisti muuten ja keskittyi tarkkana. Kutospistoa ennen sai hajun maalimiehestä jo tullessaan vitoselta, joten hetki aseteltiin koiraa kohti "kuviteltua pistoa", kun se olis ollut jo nokka kohti tietämäänsä ukkoa. No, lopulta oli korrektisti ja tuijotti mihin näytin, mutta lähetyksellä lähti 45 asteen kulmassa kohti hajun lähdettä. Sai mennä nyt, kun nenä oli noin hyvin käytössä, mutta ensi kerralla tämmösessä tilanteessa mun pitää sitten vaikka lähettää alueen sisäpuolelta eli kävellä syvemmälle lähettämään, jotta pisto menis järkevämmin. Kriteerit kiristyvät vähitellen.
Vuoden viimoiset hakuilut suoritettiin Parolannummella 29.12, niissä keskityttiin perusjuttuun eli juurikin niihin pistojen korrekteihin muotoihin ja hallintaan keskilinjalla. Koira oli ihan vietereissään kun otin autosta tarpeilleen, ajattelin että mitähän ihmettä tästäkin vielä tulee... Kaksi siirtyvää maalimiestä, yhteensä kuusi pistoa. Aina kaksi haamua kerrallaan nähtiin ja sitten lähetykset, ekana sinne puolelle missä eka haamu. Ekat viisi oli supereita kaikki, irtoaa hienosti syvään, piilot oli ehkä 40 metrissä niin kävi takalinjan paikkeilla olevan panssariuran toisella puolella saakka tsekkaamassa paikat. Nenä oli auki, tarkensi hyvin ja teki reippaalla laukalla töitä. Keskilinjalla oli hienosti kuulolla, tosin tulkitsi lähtöön valmistautuessaan mun käden nytkähdyksen lähetysmerkiksi (ennen kuin ehdin antaa käskyn). Annoin lähteä, koska oli niin nätisti muuten ja keskittyi tarkkana. Kutospistoa ennen sai hajun maalimiehestä jo tullessaan vitoselta, joten hetki aseteltiin koiraa kohti "kuviteltua pistoa", kun se olis ollut jo nokka kohti tietämäänsä ukkoa. No, lopulta oli korrektisti ja tuijotti mihin näytin, mutta lähetyksellä lähti 45 asteen kulmassa kohti hajun lähdettä. Sai mennä nyt, kun nenä oli noin hyvin käytössä, mutta ensi kerralla tämmösessä tilanteessa mun pitää sitten vaikka lähettää alueen sisäpuolelta eli kävellä syvemmälle lähettämään, jotta pisto menis järkevämmin. Kriteerit kiristyvät vähitellen.
Uuden vuoden puolella jatketaan treenimuistiinpanoilla, siihen saakka, moro!
Kommentit
Lähetä kommentti