Tuplaonnistuminen!

Hyvä Gini, hyvä me, hyvä meidän joukkue <3. Viime lauantai oli varsin erityinen päivä. Meiltä puuttui vielä tuplanolla SM:iin porhaltaessamme hellepäivän kuumuudessa Valkeakoskelle kisailemaan. Edellisissä muutamissa kisoissa oli tullut pari hajanaista nollatulosta, mutta kun se yksi tulee niin alitajuiset paineet on sitten saanut tekemään virheitä niillä lopuilla päivän radoilla. Olen mielestäni saanut huimasti kehitettyä mentaalipuolta kisatessa, mutta nyt on ollut taas vähän jännitystä ilmassa. Deadlinen lähestyessä se "pakko onnistua"-fiilis helposti vain pahenee. No, tänä kisapäivänä jotenkin pystyin karistamaan odotukset hartioilta. Kermisen radat tuntuivat meille mukavilta, toki niiltä löytyi jippokohtia mokaamista varten. Uskoin meidän tekemiseen ja parhaani mukaan mietin ohjaukset Giniä varten oikeanlaisiksi, en lainkaan katsonut mitä muut suunnittelivat. Lähtökohdat olivat hyvät (pl. Ginin juoksut, se lähti näissä kisoissa ekaa kertaa ikinä lähtömaton päältä, mutta eipä näyttänyt häiritsevän). Ratapiirrokset löytyvät täältä (26.05.2018 3lk B- ja D-kisa).

D-hyppyradalla oli mun mielestä kiva rakenne, näytti päälle päin helpolta, mutta sisälsi kyllä melkoisesti haasteita koirakoille ainakin kohdissa 5. - 7., suoran putken jälkeen ja 17. hypyllä. Ginin kanssa pohditutti kepeille lähetys, mutta kohta meni hienosti ja kesti mun valssauksen keppien päähän. Loppuradan tuli hirmu kuuliaisesti, nollalla maaliin. Ja lopputuloksia lukiessa oli pakko hieraista silmiä - nollavoitto ja hyppyserti!

Siellä se on, kuvasieppaus tulospalvelusta..

Sertin saaminen on ollut aika kaukainen haave, toki kahdesti aiemmin sen saaminen on jäänyt tosi pienestä kiinni. En silti ole osannut sitä odottaa näin pian mahdolliseksi, niin paljon huippuja koiria on meidän luokissa kisaillut samoissa kisoissa. Nyt se sitten realisoitui, ihan mieletöntä! Meinasi kyllä itku päästä, kun tämmöinen saavutus on mahdollinen parhaan ystäväni kanssa <3.

Ja Gini päätti vielä ilahduttaa toistamiseen, sillä B-agilityradalla se teki aivan huikean PUOMIN KONTAKTIN (kuvitelkaa!), tässä kohtaa olin jo onnesta soikeana. Parina vuorokautena ennen kisoja runsaalla palkalla muistuteltu kontakti oli selkeästi kannattava homma. Oli tarkoitus valssata 7. - 8. välille, mutten ehtinyt mitenkään ja vaihdoin lennosta persjättöön. Kepit hienot ja tuli kiltisti ansojen ohi seuraavan putken oikeaan päähän. A:lle juoksari olisi saanut osua alemmas, mutta kelpo. A:lta oli 180 asteen käännös seuraavalle hypylle, joten oli pakko päällejuosta A, jotta Gini juoksi riittävän alas. Vähän siis odotin mielenkiinnolla puomia, koska aiemmissa kisoissa se on ollut aikalailla rikki. Nyt tarkka linjaus puomin ylösmenolle ja sitten napakat koske-käskyt - ihan superi kontakti! Loppuradalla ei ihmeempää, nolla lopputuloksena. Sijoitus 3.!

Nämä kisat toivat meille täten sen puuttuvan tuplan. Otettiin vielä kolmas agirata, jossa hyllytettiin mun ohjausvirheen vuoksi. Nelosrata jätettiin väliin, päivä oli pitkä ja helteinen.

Mua aivan hämmentää jo tälläinen saavutus, jota ihan todella epäilin kun painiskeltiin vuorotellen vaikka minkälaisten suoritusongelmien kanssa (keinu, kontaktit, lähdöt jne...). Gini on mun ensimmäinen harrastuskoira, jonka kanssa tutustuin koko lajiin ihan nollasta alkaen. Näin perinteisesti haluan kiittää kaikkia meitä auttaneita, valmentaneita ja treenikavereita kaikesta avusta, vinkeistä ja tuesta tämän harrastuksen parissa. Erityiskiitos menee kuitenkin kasvattaja-Elinalle ja Sarille! :) Homma jatkuu ja nyt me uskotaan itseemme ihan eri tavalla, kun saavutettiin jotakin konkreettista.