Raunioina.

Tanjan kurssi loppui muutama viikko sitten ja nyt vähän masentaa. Pitänee taas joskus hakea mukaan jollekin kurssille, loistavaa opetusta nimittäin. Viimeisellä kerralla teemana kepit ja kontaktit radalla. Rata oli hauska ja kepit tuntuivat tosi hyviltä, päällejuoksu ja takaaleikkaus saatiin molemmat toimimaan ja uskalsin olla ajoissa etenemässä kepeiltä seuraavaan ohjaukseen. Radan hankaluus oli meillä koiran linjan korjaaminen viistolla hyppysuoralla, kun koira lähestyi ensimmäistä hyppyä vinoon ja ilman suunnan korjaamista ajautui automaattisesti kepeille. Ja niin teki Ginikin, sillä oli melkoinen veto kepittelemään. Kokeilin ensin vain sanoa sen nimen ennen hyppyä, sitten kokeilin tehostaa tätä puolivalssilla - edelleen koira menee kamalaa kyytiä kepeille. Lopulta piti ottaa ohjelmistoon vastakäännös ja sillä saatiin Ginikin taipumaan tarpeeksi seuraavan hypyn suuntaan. Viimeisenä kepittelyä ja Tanja antoi kotiläksyn: jos koira kestää sen, että kävelet sitä vastaan keppien alkuun saakka kepittelyn aikana, niin se kestää mitä tahansa. Tämä me nyt sitten otetaan tavoitteeksi osata (kun pääsis johonkin omatoimitreenaamaan).

©Kim K.

Kimillä on tehty parisen viikkoa sitten ohessa olevaa rataa. Kokeilin ensin kepeille päällejuoksua (jäin siis oikealle puolelle), mutta keppien hakeminen oli tältä puolen haastavampaa ja toki oma juoksumatka pidempi. Sitten kokeiltiin ihan vain vastakädellä ohjausta kepeille kun koira singahtaa putkesta - tämä oli tosi toimiva meille ja suoristi tottakai hieman lähestymiskulmaakin koiralle. Takaaleikkasin heti, kun koira oli hakenut kepeille sisään ja Gini kesti ihan superisti tämän. Sen sijaan viimeinen väli jäi kahdesti menemättä, kun itse pöljänä ennakoin sivuttaisliikettä seuraavalle putkelle. Kun maltoin pitää rintamasuunnan ja tukea koiraa loppuun asti niin homma toimi hienosti. A:lle tuli aluksi huono juoksulinja itselle, vein koiran turhaan liian lähelle ylösmenoa ja tässä kärsi sitten alasmenon osuma. Kun sitten oikaisin oman juoksulinjani viistämään keppien loppupäätä kohti seuraavaa hyppyä (20.) niin Ginin juoksari oli reippaampi eli osuma parempi. Hyvät ja haastavat treenit, jotka antoivat ajattelemisen aihetta.

Perjantaina 27.10 Gini pääsi pehmentymään hierojalle. Uutena tuttavuutena käytiin Vikapalassa Riihimäellä. Tykkäsin minä ja alkujännityksen laannuttua taisi Ginikin tykätä, se ei ole koskaan rentoutunut käsittelyyn noin nopeasti. Ja kun siellä sai herkkujakin.

Keskiviikon 01.11. hakuilut suoritettiin raunioilla, missä en ole aikaisemmin vielä käynyt. Viiden minuutin ajomatka kotoa on melkoinen plussa. Molemmille koirille kolme maalimiestä, Frida näki maalimiesten menevän piiloihin ja Ginille oli valmiit maalimiehet. Hienosti meni, olivat siis myös ensimmäistä kertaa tuolla treenaamassa. Eka ukko oli haastavin Ginille, meni pari kertaa aika läheltäkin, mutta ilma oli ihan seisahtunutta ja haju ei liikkunut oikeastaan mihinkään.

Kapulajutut ovat edistyneet molempien kanssa. Fridan pidot on alkaneet rauhoittua uudella treenimetodilla merkittävästi. Otan kerralla vain 2 - 4 toistoa, koska pitkän sarjan tekeminen tuntuu nostavan kierroksia ja sitä kautta mälväämistäkin voi taas tupsahtaa esiin. Mun on välillä vaikea muistaa, että irrotuksen jälkeen ennen vapautusta ja kehua tulee vielä uusi ns. "jännite", jotta koira jää kuulolle vielä irrotuksen tapahduttua eikä heti hamuile palkalle. Oon pystynyt jo tekemään kapulaan vähän sivuttaisvetoa niin, että ote pysyy hyvin.
Ginin pitoja on tehty ohjatulla kapulalla sen istuessa ja ollessa makuulla. Makuulla olen saanut huijattua sen ottamaan kapulan mun kädestä jo melkein lattialta (tätä kautta toivon rakentavani sille kapulan noston miellyttävämmin ja melkein huomaamatta). Kerran se on jo nostanut kapulan lattiatasosta itse niin, että mun sormet on vielä olleet kevyesti tukemassa laipoista. Mahtijuttu! Mun käsistä kapulan ottaminen on Ginille jo aika helppoa. Läheltä lattiaa kapulaan tarttuminen on sille aavistuksen haastavampaa, koska silloin pään asento on alaspäin ja "joutuu" tekemään enemmän töitä paremmalla (tiukemmalla) otteella, jotta kapula nousee ylös. Mikäli huomaan yhtään paineistumista, helpotan tehtävää ja sen onnistuessa lopetan siihen. Ylimääräisenä temppuna ollaan Ginin kanssa opeteltu sanaerottelemaan sormia, peukalon lisäksi pikkurilli alkaa olla suht varma.

Kimin treenit 10.11.2017

Viimeksi Kimillä oli tosi kiva rata, jolla Gini teki hienosti ja minä tein kaikki virheet. Ennen keppejä 9.-11. oli aluksi haastava minulle, aloin kympin jälkeen ns. suoristaa linjaa kepeille liikaa eli rintamasuuntani oli paljolti kohti rengasta ja Gini notkeana ja estehakuisena otti sitten renkaankin ennen keppejä. Lopulta se haki siististi kepeille sisään (ja jätti sen renkaan menemättä :D ), kun osasin muuttaa omaa liikesuuntaa oikeaksi. A:n jälkeen oikea valinta oli kieputus 13. hypylle, sillä saatiin jouhevasti jatkettua lujaa putkeen.

Syksyn hämärässä on tosi vaikea saada kivoja kuvia..

Tottista olen käynyt vääntämässä koirien kanssa muutamana päivänä Suviksella. Fridalle perusasentoihin rutiinia, tavoitteena innokkaat siirtymät ja vähän parin askelen imutteluja. Gini teki aksaa ja uutta ohjausta (jos mä osasin tulkita oikein miten se opetetaan), katsotaan tuleeko siitä kuviosta jotakin valmista.
Tiian kanssa oltiin keskiviikkona 15.11 Kirstulassa tottiksissa. Fridalle perusasentoon tuloja, kapulan pitoa ja muita aiemminkin tehtyjä juttuja. Uutuutena kokeilin perusasennossa kääntyä hitaasti vasempaan ja pyrkimys oli, että koira korjaa perusasennon suoraksi. Nämä onnistuivatkin kivasti. Toki vielä oli oikea käsi tukena mun vasemman kyljen vieressä. Gini teki pari ruutua, joista ekalla palkka oli valmiina ruudussa. Lisäksi merkkejä kolme kertaa, nämä on hyvässä muistissa. Ennen merkille ja ruutuun lähetystä syötin namin, jotta vire hieman laskisi eikä haukkumista ilmenisi. Lopuksi yksi suora luoksari ja sitten luoksari stopilla, nämä hyviä.