SNJ Pk-leiri ja muita juttuja.
Eteistreeneissä on Fridan kanssa jatkettu sivullaistumista ja kontaktia, lisäksi eteenistumista ilman käsiapua. Ginin kanssa kontaktin pysymistä liikkeelle lähdöissä, on näyttänyt tosi kivalta. Myös pelkkiä maahanmenoja nopeutta painottaen. Vappuna ei erityisemmin juhlittu, sen sijaan käytiin vappupäivän lämmössä metsälenkillä otusten kanssa.
 |
| "Suosittelemme hiekkarallia, siinä tulee takuulla hiki!" |
 |
| Legendaariset äly ja väläys? |
Gini jäljesti tiistaina Mätiksellä omat treenit. Talloin noin 60 m jäljen, jossa apaut 20 askelen välein keppi (yhteensä 4 keppiä). Jälkeä ennen tehtiin esineruutua, jonne olin vienyt 6 esinettä. Alku kangerteli, mutta sitten Gini alkoi irrota kauemmas, lopetettiin neljänteen esineeseen, jonka toi takakulmasta. Jälki meni upeasti odotuksiin nähden, tein yhden lämppäkepin tiellä ennen metsään menoa. Gini oli tosi tarkka ja ilmaisi kolme ensimmäistä keppiä loistavasti ja sai kissanruokaa palkkioksi. Viimeisen ohi käveli, en noteerannut mitenkään ohitusta. Hetken pyöriskeli jäljen lopussa ja takertui liinastaan pusikkoonkin, ja sitten ilmaisi vielä sen viimeisen. Hyvä, niin pääsi palkkaamaan.
Nomessa tällä viikolla oltiin vesiteemalla liikenteessä! Oli kyllä kuumakallessa piteleminen, kun tajusi, että päästään myös vesitehtävää tekemään. Tänään otteet dameista oli selkeästi paremmat kuin aikaisemmin, ehkäpä pitotreeni kotona oli auttanut. Ensin käveltiin rivissä koirien kanssa ja vuorotellen kukin koira lähetettiin hakemaan taakse jätetty dami. Tämä ok. Sitten ojan ylitystä. Koira jätettiin toiselle puolen istumaan, itse siirryttiin yli ja dami oli sekä koiran takana, että ohjaajan edessä. Pyydettiin ensin tuomaan ohjaajan edessä oleva, sitten erillinen lähetys takaisin ojan yli hakemaan toinen. Jäi tässä nuuskuttelemaan eikä oikein kuunnellut, ojassa kyllä plutasi mielellään. Riistan hajuja oli pellolla ihan todella runsaasti. Seuraavaksi taas jokainen haki vuorollaan markkeerauksen: nyt nosti hyvin, mutta sai jonkun riistan hajun ja lähti juoksemaan kamalaa vauhtia poispäin noin 100 m verran. Sitten pysähtyi ja mietiskeli, juoksi taas vähän eri suuntaan jne...lopulta sitten kehtasi palata edelleen dami tiukasti suussa takaisin. Sai kehut kun tuli, mutta olipa taas nenä viemässä... Seuraavassa jokaiselle erikseen ammuttiin ja heitettiin dami niitylle; lähti hakemaan hyvin, mutta jäi taas toviksi nenästä kiinni ennen kuin palautti. Vesitehtävässä oli taitava, ei epäröinyt yhtään kylmää vettä vaan haki kaksi heittoa ihan normaalisti, olin ottamassa palautuksen ihan rannassa. Tämä oli viimeinen kurssikerta tällä erää, paljon jäi ajatuksia jatkon suhteen mieleen. Todennäköisesti nyt pidetään tauko dameista ja harjoitellaan lähinnä malttijuttuja ja siirtymisiä.
Viikonloppuna 5.-7. toukokuuta ajeltiin Surkeejärvelle Fridan kanssa SNJ:n pk-leirille. Oltiin ilmottauduttu jälkiryhmään alkeistasolle, ei oltu siis maastoja tehty ikinä vielä (pl. esineruutua kertaalleen). Tuttuja tyyppejä oli mukana; Katri ja kiharapojat, Outi ja Jokke sekä Emma Simban, Tuhman ja hoitokoiran kanssa. Leirin aikana tuli luonnollisesti myös uusia tuttavuuksia hankittua ja tosi hieno porukka leirillä mukana olikin.
Ari Koskela toimi vetäjänä ryhmässämme, jossa oli kaksi aloittelevaa ja kolme pidemmälle edennyttä koirakkoa. Toiveenani oli saada hyvät neuvot laadukkaan pohjatyön tekemiseen sekä jäljelle että esineruutuun. Arin mukaan peltojälkityylinen tarkkuuteen pohjautuva opetus on erinomainen keino aloittaa myös metsäjäljelle tähtäävän kanssa. Näin koiralle luodaan alusta saakka rauhallinen ja tarkka työskentelytapa ja vältetään paremmin kaahotus ja väärä mielentila. Fridan kanssa tehtiin namijälkiä molempina päivinä, maastoina suht tasaista kangasmetsää. Jokaiselle askelelle tuli nami ja loppuun piilotettiin sammalen alle vielä rasia, jossa samaa herkkua oli vähän enemmän. Koiraa ei vapautettu jäljelle ennen kun se oli ilmeeltään rauhallinen ja laski kuononsa alas kohti jäljen aloituspistettä. Aloittelevaa koiraa kannattaa ohjata sen vierellä vasemmalla puolella niin, että pannasta tuleva liina kulkee oikean etujalan takaa ja vasen käsi määrää etenemisvauhdin liinan avulla. Ohjaaja toimii siis todella lähellä koiraa jarruna ja kontrolloi tapahtumia. Kun koiran eteneminen on rauhallista ja se ottaa jokaisen jalanjäljen huomioon liina pysyy löysänä. Jos koira pyrkii rynnimään askelien yli niin liina jarruttaa, kunnes koira ymmärtää tarkistaa taas jokaisen askelen ja liina löystyy.
Frida ehti leirillä tehdä kolme tällaista harjoitusta pituudeltaan 30 - 50 metriä. Toinen suoritus oli paras, siinä tuli pitkiä pätkiä rauhallista ja tarkkaan rytmitettyä työskentelyä. Kolmannessa treenissä huomasi koiran jo tajuavan tehtävän juonen hyvin. Se yritti selkeästi enemmän rynniä eteenpäin (motivaatiota on!), mutta tällöin olin liinassa jarruna ja Frida pysähtyi muutamaan otteeseen miettimään että "miten pirussa tästä pääsee sitten eteenpäin?!", kunnes se sitten ratkaisi oikein eli alkoi edetä taas rauhallisemmin ja tarkemmin.
Esineruutu aloitettiin kaistaleella noin 15 m x 35 m. Vein Fridan kanssa ruutuun hanskan, jolla ensin vähän härnäsin sitä. Kun Frida oikeasti halusi hanskan niin viskasin sen parin metrin päähän ja palasin sanaakaan sanomatta lähetyslinjalle. Käänsin nopeasti koiran kohti ruutua ja lähetin "esine". Lähti hirmuista vauhtia ja nosti hanskan heti, joskin palasi pienen kaarroksen kautta. Leikitin hetken koiraa hanskalla ja sitten palkkasin kissanruualla. Toinen toisto samalla tavalla, vietiin hanska vähän kauemmas. Nyt nosti ja palautti ihan tikkusuoraan ja rivakasti, mahtavaa! Aletaan nyt siis tekemään näitä kaistaletreenejä ja viedään esineet yhdessä, kunnes palautukset on varmoja. Pidennetään myös syvyyttä suht nopeasti viiteenkymppiin saakka, vaikka kaistale edelleen olisi kapea. Kotona harjoitellaan erilaisten esineiden tuomista. Pitääpä ettiskellä erilaisia esineitä valmiiksi. Leirin oppeja voi hyvin hyödyntää myös Ginin kanssa, ainakin esille tulleita ilmaisuun liittyviä oppeja tulen kokeilemaan.
Muiden ryhmän koirien treeneistä mieleen jääneitä ajatuksia;
Seuraavalla kerralla tulen kirjoittelemaan ainakin uudesta testiruuasta ja siitä, miten jälkitreenit kotosalla ovat alkaneet. :)
Ari Koskela toimi vetäjänä ryhmässämme, jossa oli kaksi aloittelevaa ja kolme pidemmälle edennyttä koirakkoa. Toiveenani oli saada hyvät neuvot laadukkaan pohjatyön tekemiseen sekä jäljelle että esineruutuun. Arin mukaan peltojälkityylinen tarkkuuteen pohjautuva opetus on erinomainen keino aloittaa myös metsäjäljelle tähtäävän kanssa. Näin koiralle luodaan alusta saakka rauhallinen ja tarkka työskentelytapa ja vältetään paremmin kaahotus ja väärä mielentila. Fridan kanssa tehtiin namijälkiä molempina päivinä, maastoina suht tasaista kangasmetsää. Jokaiselle askelelle tuli nami ja loppuun piilotettiin sammalen alle vielä rasia, jossa samaa herkkua oli vähän enemmän. Koiraa ei vapautettu jäljelle ennen kun se oli ilmeeltään rauhallinen ja laski kuononsa alas kohti jäljen aloituspistettä. Aloittelevaa koiraa kannattaa ohjata sen vierellä vasemmalla puolella niin, että pannasta tuleva liina kulkee oikean etujalan takaa ja vasen käsi määrää etenemisvauhdin liinan avulla. Ohjaaja toimii siis todella lähellä koiraa jarruna ja kontrolloi tapahtumia. Kun koiran eteneminen on rauhallista ja se ottaa jokaisen jalanjäljen huomioon liina pysyy löysänä. Jos koira pyrkii rynnimään askelien yli niin liina jarruttaa, kunnes koira ymmärtää tarkistaa taas jokaisen askelen ja liina löystyy.
Frida ehti leirillä tehdä kolme tällaista harjoitusta pituudeltaan 30 - 50 metriä. Toinen suoritus oli paras, siinä tuli pitkiä pätkiä rauhallista ja tarkkaan rytmitettyä työskentelyä. Kolmannessa treenissä huomasi koiran jo tajuavan tehtävän juonen hyvin. Se yritti selkeästi enemmän rynniä eteenpäin (motivaatiota on!), mutta tällöin olin liinassa jarruna ja Frida pysähtyi muutamaan otteeseen miettimään että "miten pirussa tästä pääsee sitten eteenpäin?!", kunnes se sitten ratkaisi oikein eli alkoi edetä taas rauhallisemmin ja tarkemmin.
Esineruutu aloitettiin kaistaleella noin 15 m x 35 m. Vein Fridan kanssa ruutuun hanskan, jolla ensin vähän härnäsin sitä. Kun Frida oikeasti halusi hanskan niin viskasin sen parin metrin päähän ja palasin sanaakaan sanomatta lähetyslinjalle. Käänsin nopeasti koiran kohti ruutua ja lähetin "esine". Lähti hirmuista vauhtia ja nosti hanskan heti, joskin palasi pienen kaarroksen kautta. Leikitin hetken koiraa hanskalla ja sitten palkkasin kissanruualla. Toinen toisto samalla tavalla, vietiin hanska vähän kauemmas. Nyt nosti ja palautti ihan tikkusuoraan ja rivakasti, mahtavaa! Aletaan nyt siis tekemään näitä kaistaletreenejä ja viedään esineet yhdessä, kunnes palautukset on varmoja. Pidennetään myös syvyyttä suht nopeasti viiteenkymppiin saakka, vaikka kaistale edelleen olisi kapea. Kotona harjoitellaan erilaisten esineiden tuomista. Pitääpä ettiskellä erilaisia esineitä valmiiksi. Leirin oppeja voi hyvin hyödyntää myös Ginin kanssa, ainakin esille tulleita ilmaisuun liittyviä oppeja tulen kokeilemaan.
Muiden ryhmän koirien treeneistä mieleen jääneitä ajatuksia;
- kulmissa ei koskaan auteta koiraa millään tavalla, jos jälki hukkuu niin liinasta voi vaikka irrottaa, kunnes koira palaa jäljelle takaisin
- kepeiltä ei ole KOSKAAN kiire lähteä pois, niiden luona vietetään laatuaikaa
- huomioi aina koiran mielentila ennen jäljelle lähetystä, sekä keppien luota jatkettaessa - aivan merkittävä vaikutus jäljestämistarkkuuteen ja vauhtiin
- janaa voi opettaa namijäljen kautta tarkkuuden saamiseksi, aloitustreenit tehdään niin, että janan päähän tulee ruokapurkki ja matkan varrelle askeleille nameja. Kun jana sujuu rutinoituneesti ja rauhallisesti ja fokus on eteenpäin, niin purkki poistuu ja sen kohdalta janan päästä tehdään yli normaalisti jälki, joka on tuoreempi kuin jana. Kun koira osaa hakea jäljen aloituksen (= tässä tapauksessa tavallaan "kulman"), niin jäljen alkamiskohtaa voidaan alkaa hilata eri kohtiin janalla ja namit poistaa janalta.
- esineruudun opettaminen kaistaleilla tekee sen, että koira etsii systemaattisesti ja käy läpi koko ruudun
- koiraa ei tarvitse pyytää esineruudusta uudelleen lähetettäväksi, jos se työskentelee hyvin, vaan ohjaaja voi edetä itsekseen lähetyslinjalla; tämä säästää paljon aikaa!
- tuulen suunta kannattaa tietysti huomioida esineruutuun lähetettäessä
 |
| Leiriläiset |
 |
| Iltalenkillä |
 |
| Frida, Kitka, Simba, Tuhma, Lila |
Kommentit
Lähetä kommentti