Uutta vuotta ja kanaisaa ruokaa.

Ja me ollaan taas töissä, eli treenailtu ei olla ihan hirmusti nyt ja mulla on täällä vain Gini mukana. Kävästiin parina iltana pitkähköllä kävelylenkillä Hilpin ja Sarin kanssa, olipas mukavaa nähdä taas pitkästä aikaa. Jotkut päivät ovat olleet koiran osalta hirmu laiskojakin kun työsuma pukkaa päälle, mutta onneksi Gini kestää muutaman rauhallisen päivän mainiosti - mukavaa on myös sängyssä köllöttely.

Ginillä alkaa sujua tosi hienosti oikealle puolelle sivulletulo, uskomattoman pienellä vaivalla sen sai aikaan kun sillä on hyvä takapäänkäyttö jo ennestään. Myös seuruu menettelee, aika väljää ja seilailevaa se vielä tosin on... Alkuvuodesta voisi taas katsella rally-tokoja. Ja paimennusta!

Käytiin tällä viikolla myös vihdoin Kurikan Tanjan lähtöyksärillä - ai että kun motivaatio kasvoi humahtamalla, tämä vaikuttaa perin lupaavalta. Gini tajusi menetelmän perusidean ihan hetimmiten ja pääsimme tunnin käymään kaikki treenattavat "stepit" läpi. Jes! Nyt pitäisi vaan keksiä missä ja milloin ja kenen kanssa jatkan tämän treenausta, olisi nimittäin hyvä päästä tekemään jopa neljä kertaa viikossa näitä näin alkuvaiheessa, jotta vihjesana saisi ansaitsemansa arvon. Ja sitten uskaltaa taas kisoihin ja pitää kriteeri kristallinkirkkaana mielessä koko ajan.

Acanalta viime vuoden lopulla tullut testiruokapussi ammottaa nyt tyhjyyttään (Ginin epäonneksi) ja on ammottanut jo tovin aikaa, en ole ehtinyt vain vielä siitä kirjoitella uutta juttua kaiken kiireen keskellä. Kyseessähän oli siis Acana Classics -sarjan Prairie poultry -kuivanappula. SLN Importilta testiin lähetetty muona ei pettänyt tälläkään kertaa, nämä tuotteet tuntuvat yleisesti ottaen sopivan Ginin ruoansulatukselle. Classics-sarjaahan on hiljattain päivitetty jonkin verran ja pyrkimyksenä on ollut luoda lihaisa ruoka, josta on karsittu nopeita hiilihydraatteja. Päähiilihydraattina Classics-ruoissa on kuitupitoista kauraa, jota en ainakaan itse ole kovin monessa koiraruoassa bongannut aikaisemmin ja olinkin utelias testaamaan tätä. Proteiininlähteenä on runsaasti siipikarjaa. Ruoka on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille koirille rotuun katsomatta. Prairie poultry menee kärkikahinoihin testaamiemme ruokien joukossa, sillä mielestäni tuossa suht lyhyessä testiajassa jätösten määrän vähenemisen ehti jo huomata selkeästi - mikä kielii siis siitä, että koiran kroppa hyödyntää tätä ruokaa aikas hyvin! Aiempien ruokien kohdalla en ole tätä "läpi tulevan tavaran määrän" muutosta samalla tavoin huomannut.

Seuraavassa päivityksessä pääsen toivottavasti kirjoittelemaan treenihommeleista enemmänkin, kun palataan kotikonnuille treenailemaan. Nyt on ollut sen suhteen aika hiljaista työputken takia.