Kesää meidän

Jotakin sentään näköjään ehditään kesälläkin (vähäiseksi sekin jäi), vaikka nyt on mennyt jo useampi viikko ilman mitään. Töitten alkamisen jälkeen ei mennyt montakaan päivää niin ajelin Tampereelle Sarin kanssa treenimään. Otettiin puomi-putkierottelua, radanpätkää ja kepeille liikehäiriöitä. Olipas Gini loistava! Etenkin keppihäröt menivät upeasti, tosin apupalkkaaja varmasti helpotti loppuun asti kepittelyä vs. yksin treenaaminen. Ratapätkällä irtosi mainiosti pakkovalsseihin jo yläkropan käännöllä. Sanaerottelu puomi/putki oli haastavampi, mutta saatiin siinäkin jo joku tolkku.

Gini on toiminut oikein pätevänä klinikkakoirana, toisinsanoen se on nukkunut vastaanoton pyykkihuoneessa ja kuunnellut ohikulkevien asiakkaiden ääniä. Onneksi päivän aikana saattaa olla muutaman minuutin tauko, niin ollaan päästy käyskentelemään vastaanoton pihalle (yleensä) sateeseen. Ja illallahan palataan aina mökille, missä on koko saaren mitalta nuuskutettavaa. :) Onpa Gini myös kunnostautunut muutamana päivystyspäivänä olemaan mun mukanakin reissun päällä navetoita jne. kierrellessä, mutta kyllä se ehkä enemmän arvostaa jotakin muuta kuin useampaa tuntia autoreissussa. Vaikka katseleekin äärimmäisen uteliaana ulkona tallustavia lehmiä ja hevosia. Alla hieman kesäfiiliksiä puhelinlaatuisina otoksina.

Päivystysilta lähenee yötä ja matkaamme mökille kokeilemaan onneamme, josko saisi nukkua loppuyön vailla herätyksiä. Sai nukkua, seudun eläimillä ei ollut hätää.

Mielettömiä kesämaisemia ehti ihailemaan satojen kilometrien kertyessä auton mittariin.

Tämä on otettu kahden-kolmen aikaan yöllä keskellä upeinta Pirkanmaata.

Hienoimpia tunteita herättävät tietenkin uudet elämät, etenkin jos ne ovat palkinto tuntien synnytysavusta.

Mieleenpainuva kesä, kaiken kaikkiaan. Nyt lomaillaan pari viikkoa ja sitten virkistäydytään siirtymällä koulun penkille takaisin. Ja tällä parin viikon lomalla palaillaan myös treenien pariin, jes!