Oltu ahkeria

Iltavuorosta kotiuduttuani käytiin ekaks kävelyllä ja sitten perustettiin eteiseen kotitoko-kenttä. Otin perusasentoon tuloja eri paikoista, ja hitsi näähän alkaa vähitellen toimia ja koira miettii mitä tekee! Pari kertaa liikutti oikein mageesti takapuolta, eli kyllä se välillä löytää yhteyden aivojen ja takapään välillä. ;) Sitten liikkeestä maahan pienessä tilassa, joten seuruutin ehkä kaksi askelta ennen käskyä. Meni tosi rivakasti, ilmeisesti onnistuin kehumaan koiran ihan täpinöihin niistä perusasennoista. Sitten vielä liikkeestä seisomista ikäänkuin luoksarin stoppimaisesti. Jätin koiran muutaman metrin päähän ja kutsuin huoneen toiselta puolelta, sitten annoin seiso-käskyn noin puolivälissä huonetta. Aika hyvin pysähtyi ja sai aina palkkana kohti lentävän namin. Yhden tunnarikapulan Gini sai etsiä olkkarista, nosti paljon varmemmin mutta olisi jäänyt itsekseen sitä mälväilemään. Sitten hetsasin vielä ohjatun kapulalla, äänteli kyllä eli oli vähän "ällöttää"-fiilis, mutta ihan "vahingossa" taisi kapula jo käydä hampaiden välissä kerran kun sain tarpeeksi kierroksia ylös.

Innokas veneilijä kiinnittää itse veneen laituriin.

Tiistaina Claudian kanssa Ojangossa. Mä halusin ottaa keppejä ja lisäksi erillisenä keinua. Meidän kentällä oli kepit tosi siirretty sivuun ja verkkoja ei näkynyt missään, joten päätettiin sit jättää ne toiseen kertaan ja otettiin rataharjoitusta ja keinua. Rataa tein pätkissä (hyppäri), meni ihan hyvin ja sain jopa yhden hankalan takaakierronkin puolituurilla onnistumaan, kun juoksin mattimyöhäsenä ohjaukseen. Keinusta on vain hyvää sanottavaa. Tehtiin eka pieni pöytä + putkipaino -yhdistelmällä muutamia toistoja kummaltakin puolelta. Meni superhyvin, joten otin putkipainot alta pois - edelleen oikein hienosti, vaikka nyt keinun pää kolahtikin paljon lujemmin pöytään! Tarkoittaa, että ensi kerralla koitetaan sitten hävittää tuo pöytä pois ja jätetään pelkät painot alle. Tämä edistyy kyllä kivasti.

Keskiviikkona uudelleen Ojankoon myöhäistreeneihin Emmin lauman kanssa. Keinua aioin tehdä uudelleen, jotta kivat hommat olis tuoreessa muistissa ja saataisiin esteen suorittaminen etenemään, junnaaminen kun helposti tuo enemmän epävarmuutta mukaan kuvioihin. No, ensin tehtiin kuitenkin ratapätkää, joka meni aikas kivasti sekä osissa että kokonaan. Ja kun palkkasin tennispallolla radan päätteeksi niin Ginipä sitten juoksi pallo suussa keinulle (sillä tapana mennä ihan huvikseen hyppyjä ym., mut tämän jälkeen ei mene) ja veti mojovan lentokeinun kun säikähti että pirskatti täähän liikkuu jalkojen alla. Oli siis muka juoksevinaan kai puomille... No, leikki jatkui pallolla kun jalat tavoitti maankamaran, joten ihan kamalaa traumaa ei varmaan jäänyt taikka muuta sattunut.

Koitettiin myöhemmin vauvakeinulla ja meni ensin kokonaisena sen, mutta alkoi muutaman toiston jälkeen hyppimään nousun puolivälistä pois - jotakin siis jäi hampaankoloon. Rakennettiin heti perään aikuisten keinusta ja isosta pöydästä sellainen yhdistelmä, millä ollaan aiemminkin tehty. Se saatiin onnistuneesti sujumaan kahdesti, minkä jälkeen lopetettiin keinun osalta. Eiköhän se siitä, kun tehdään taas helppoa ja superpalkalla.

Kivaa ja hyödyllistä, että koira tarjoaa ja tekee itse, mutta kääntöpuolena aika riskialtista. Tuokin tilanne tuli ihan puskasta, kun koira juoksenteli sitä ennen pitkin kenttää pallo suussa ja sitten yhtäkkiä päätti juosta keinun. Pitää olla jatkossa tosi tarkkana ja siirtää ylimääräiset esteet ihan pois treenialueelta, jottei vastaavia tulisi. Keinulle pitää myös ehdottomasti rakentaa joku oma käsky, jotta se erottuu muista kontakteista.