Hakua, tokokurssin vika kerta ja möllitoko.

Hakuiltiin Mätäkiventiellä. Ginille neljä ukkoa 50 metrissä; etukulmaan hajuhaulla, umppari haamulla, yksi ääniavulla ja viimeinen takakulma hajuhaulla. Ekassa sai hajun ja lähetin keskilinjalta, juoksi suoraan, mutta kaartoi oikealle hieman aluetta eteenpäin (ja siellä päin se ukko oikeastikin oli, eli tyhmäminä kun en luottanut koiraan vaan arvelin omiani). Kutsuin pois ja haimme hajun uudelleen lähempää, nyt meni lähetyksellä hyvin ja löysi.

Umpparia tehtiin ekaa kertaa, eikä siinä ollut ongelmaa. Haamu näyttäytyi ja lähetin Ginin, joka juoksi tiensä kohtuullisen suoraan piilolle. Kolmosen ääniapu löytyi hyvin ja viimeisellä hajuhaulla kurkotteli alueen ulkopuolelle nenänsä kanssa (ehkä siellä meni lenkkeilijä?), mutta sain sen orientoitua näyttämääni suuntaan ja vika ukkeli löytyi. Saatiin neuvoksi, että kannattaa harjoituttaa nyt ne suorat pistot jollakin yhdellä tyylillä, ettei koira sekoa kun metsässä on jos mitäkin sirkusta sitä varten. Eli todennäköisimmin jatkamme lähinnä hajuhakujen kanssa tuota suoruutta, koska ainakin nyt viiteenkymppiin vietynä Gini näyttäis menevän jo varsin suoraan, kun hajun hakee riittävän läheltä.

Lopuksi tehtiin esineruutua. Pitää ottaa lämppäesine käyttöön, koska vaikka kaveri heilutti ekaa esinettä metsässä ennen piilotusta niin se oli varsin pihalla. Vasta kun kävin näyttämässä lelun niin nappasi sen mukaan. Toinen esine oli meidän oma lelu, joka käytiin myös yhdessä etsimässä kun jotenkin ei tätäkään 'halunnut' nostaa(?) ja löytämisen jälkeen leikittiin sillä. Viimeisenä mun sormikkat, joilla leikittiin ja sitten lähetin Ginin alueen reunalta hakemaan, tämä oli hyvä!

Gini Haltialassa jätskipaussilla 8/2013

Gini ja Step tasan vuosi sitten hiekkakuopilla

Tokokurssin viimeiselle kerralle meitä varten oli rakennettu temppurata. Kaksi koiraa toimi vuorotellen häiriönä rataa suorittavalle (ollen samalla perusasennossa ohjaajan vierellä). Ensin luoksetulo häiriökoirien ohi, se meni hyvin, mutta eteentulo jäi tosi vajaaksi. Siitä suoraan jäävä liike, sai itse valita kumpi. Otin maahanmenon, koska siinä meillä on ollut enemmän haasteita. Lakosi varsin hyvin paikoilleen ja jatkoin koko liikkeen loppuun. Seuraavaksi pujoteltiin keilojen ja häiriökoirakoiden ympäri seuruuttaen. Meni ihan ok, vaikka muutaman kerran tsiigaili kurssikavereitaan - ei kuitenkaan lähtenyt mihinkään kauas, vaikka seuruun paikkakin seilaili. Pujotteluradan ympäristöön viskottuihin leluihin ei muistaakseni reagoinut yhtään. Lopuksi vietiin koiran kanssa palkka (pallo!) ruutuun, ja mentiin n. 15 m etäisyydelle lähettämään koira ruutuun, taas häiriökoirien ohi. Meni hyvin ja lujaa! Lopuksi paikkamakuu 2 min, joka osoittautui tällä häiriöllä vaikeaksi. Lähdin koirien jättämisen jälkeen varsin kauas, aluksi oli nätisti ja palasin palkkaamaan kahdesti. Sitten nousi laitimmainen koira, jonka ohjaaja palautti maahan, kävin palkkaamassa Ginin pysymisestä. Kun seuraavaksi otin etäisyyttä, mulle sanottiin "nousi" ja katsoin taakse niin Gini lähti hivuttautumaan mua kohti kävellen. Sitten nousi jälleen se laitimmainen koira ja oli vähän häntä pystyssä tulossa Ginin luo. Ehdin sanoa Ginille "jätä, tule", jolloin se unohti toiset koirat ja palasi mun kanssa takaisin omalle paikalle. Laitoin sen uudelleen maahan vielä hetkeksi, mutta jäin lähelle. Sivullenousussa ennakoi. Ei siis mennyt ihan putkeen tämä paikkistreeni. Aikana 2 min on meille vielä tosi pitkä ja sen huomasi. Nyt ekaa kertaa kuulin myös vähän piippausta Ginin suunnalta makuussa, mutta se tais olla ton jälkeen kun eka koira nousi.

Tokopohdintaa yleisesti;

• jäävien maahanmenoon sain Inkalta vinkin motivaation nostamiseen sekä vauhtiin: pyydän koiran hypähtämään etupäällä ilmaan ja pyydän liikkeen jatkumaan suoraan maahanmenoon. Kokeiltu nyt muutamaan otteeseen ja Gini hoksasi nopeasti, nyt maahanmeno on jo selkeästi nopeutunut, vaikkakin edelleen takapuoli saisi ripeämmin pudota alas. Tää taitaa toimia!
• seuruun käännöksiin tulen kokeilemaan (vasemmalle etenkin) loivia kaaria ja palaan pepunkäyttöharjoituksiin ämpärin päällä, jotta koira alkaisi tiedostamaan takapäänsä vielä paremmin.
• tokohypyssä voisin kokeilla siirtää pysähtymispaikkaa aavistuksen taaksepäin (lelupalkka/targetti), jotta joskus mahdollinen paluuhyppy toimisi paremmin. Nyt siis pysähtyy vaihdellen 0,5 - 1 m päähän esteestä. En tiedä onko välttämättä niin kiireellinen juttu, tehdään kun ehditään.
• paikkiksessa paketti näyttää kivalta nyt. Kirjoitin ton lauseen ennen eilistä kurssikertaa. Paikkiksessa siis on todella paljon työstämistä vielä. Nyt kun toi piippaaminenkin tuli näköjään kuvioon mukaan, niin todella varoen edetään harjoituksissa (varsinkin etäisyyden kanssa) ja varmojen koirien seurassa (ts. eivät nouse vaikka ympärillä juoksisi lauma koiria). Palkkaamisväliä mun tulisi jotenkin pidentää, koska kurssiohjaajan huomio oli, että mitä useammin olin käynyt palkkaamassa Ginin, sitä levottomampi se alkoi olla. Siis mielummin palkkaamistiheys pieni, aika kohtuullinen -tyylillä. 
• seuruukin on mun mieleeni, nyt vain lähinnä kestoa lisää. Myös juoksupätkiä niin, että Gini pysyy perässä, nyt välillä putoaa kyydistä ja kirii mut kiinni.
• luoksepäästävyysharjoittelua runsaasti lisää eri ihmisten kanssa ihan missä vain, jotta on normaalia, että joku käy moikkaamassa. :)

Sitten koitti möllitokopäivä ihanan epävakaisena. Osallistuttiin nakki-ALOon, jossa oli yksitoista osallistujaa. Kaikki liikkeet tehtiin lukuunottamatta seuraamista ilman talutinta ja paikkamakuun pituus oli 1 min. Palkata sai kun halusi, eikä siitä vähennetty pisteitä. Oma tarkoitukseni oli palkata liikkeiden jälkeen ja joistakin perusasennoista, mikä onnistuikin aika hyvin. Kesken liikkeen en palkannut lainkaan. Saldona:

luoksepäästävyys 10
paikalla makaaminen 10 (1 min)
seuraaminen kytkettynä 8 1/2
maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8
luoksetulo 8
seisominen seuraamisen yhteydessä 9 1/2
estehyppy 9
kokonaisvaikutus 9
yht. 143/200p.

Kas näin. Sitten analysoidaan.

• seuraaminen kytkettynä: kontakti tippuu alkumetreillä, mutta korjaa itse. Osasin jopa ite kävellä suoraan(!) ja kääntyä suorassa kulmassa. Juoksupätkällä näyttää vähän hämmentyneeltä(?), mut ei olla ihan kovin usein otettu noita juoksupätkiä niin voi johtua siitä, kontaktikin putoo hetkeksi. Kivalla ilmeellä teki omaan silmään ja tää oli pisin pätkä putkeen, jonka oon Giniä seuruuttanut ikinä, niin sallitaan ehkä vielä pari kontaktikatkoa... ;)

• maahanmenossa jäi ns. junasta tai sitten alkoi ennakoida jotakin ja hidasti pudoten mun matkasta. Omakin vauhti hidastuu. Maahanmeno vähän varovaisen näköinen, mutta ok tekniikka. Loppuosa hyvä, perusasento jäi aavistuksen matalaksi.

• luoksarissa kuikuilee katsomoon heti kun silmä välttää. ;D Tuli kohtalaisen suoraan eteen, mutta kovin vajaaksi. Oma mokani oli antaa kaksoiskäsky tähän...olis saatu varmaan joku piste lisää ilman sitä. Loppuosa hyvä, nou probleem.

• seisominen oli mun mielestä tosi hyvä, lukuunottamatta seuruun melko täydellistä kontaktittomuutta. Tiedä häntä miksei se tuossa toiminut. Seisominen oli nopsa.

• Hyppy oikein hyvä (sanoin käskyn aika ponnekkaasti, koska kerran aiemmin ei hypännyt ekalla yrittämällä 'vierasta' hyppyä, nyt ei ongelmaa), miinuksena sivulletulon ennakointi. Videolta katsottuna tulee mieleen, että olisko se osittain väistänyt mua, että meninkö liian kiireellä tosi lähelle sitä.

• Paikkamakuussa pysyi hyvin, palkkasin kolmesti, vaikka ehkä pari kertaa olis riittänyt. Mun mielestä yhdellä palkkauksella nosti aavistuksen toista kyynärää. Ei piipannut. Just ennen jättöä meni itse maahan (alkoi tylsistyä), mutta käskin takaisin sivulle, en tiedä huomasivatko tuomarit tätä. Odottelu oli ilmeisesti väsyttänyt collien, nimittäin ilme ennen jättöä oli hieman malttamaton ja epätietoinen, mistä johtuen keräsi vähän paineita (näkyi käytöksessä). Jätön jälkeen oli taas rauhallisen valpas. Olin itse noin kolmen - neljän metrin etäisyydellä koko ajan ja katselin koiran selän taakse. Hihnan jätin kiinni pantaan, ihan varmuuden vuoksi. Sivullenousussa ei ennakoinut mutta annoin itse tiedostamatta pienen käsiavun ts. liikautin vasenta kättä hivenen ylöspäin (murr). Luoksepäästävyys meni hyvin, vähän ihmeissään oli ja hieman nojautui mua kohti. 

Tuomarin palaute: perusasentojen suoruutta treenattava lisää, välillä jää hieman vinoksi tai paikka aavistuksen vaihtelee. Olen samaa mieltä. Seuruun kontaktin vahvistaminen, olen samaa mieltä. :) Luoksarin tuplakäsky (oli ihan mun omaa ajattelemattomuutta, ehkäpä laitetaan pienen jännityksen piikkiin) vähensi meiltä pinnoja. Tuomarin mielestä koira ennakoi maahanmenon, mun mielestä videolta katsottuna se enemmänkin vaan "putoaa kyydistä". Niin ja toi hihna ennen jääviä - ei heitetä mihinkään nurtsille vaan tungetaan vaikka taskunpohjalle. :)