11.4 tokottelut ja jälkikauden avaus

Alo-tokoryhmässä perjantaina tehtyä:

• kehääntulon harjoittelua. Oli aikamoisesti virtaa, joten luulin että menee keulimiseksi. Mutta sainkin koiran kyllä varsin hyvin enimmittä seilailuitta tulemaan pääasiassa hihna löysällä kehään ja sieltä pois. Ensin otettiin vain kehääntulo ja asetuttiin seuruuta varten perusasentoon liikkeenohjaajan näyttämänä ja palkattiin koira siitä. Sitten kehääntulo ja perusasento seuruuta varten, ohjaaja kysyi "onko ohjaaja valmis?", minkä jälkeen palkattiin koira heti. Seuraavaksi lisättiin hommaan vielä pari askelta seuruuta ja palkattiin. Lopuksi otettiin kehääntulo ja osa luoksarista (jättö ja eteentulon kutsu), ja palkattiin suoraan siitä. Meni paremmin kuin oletin ja näitä on tärkeä treenata jatkossakin.
• Jääviä otettiin kokeenomaisesti ihan nähdäksemme missä mennään. Olin ottanut seisomista naksulla ennen omaa vuoroa, joten Gini oli seisomismoodissa eikä mennyt ekalla yrittämällä maahan. Otin sitten pari simppeliä maahanmenoa ja yritin uudelleen, jolloin meni hienosti hissinä alas. Pääsin myös palaamaan vierelle ilman että se ennakoi ja palkkasinkin heti siitä. Seisominen oli parempi ja kerralla oikein, tein kahdesti ja palkkasin ekan ilman viereen palaamista ja toisen vierelle palattuani. En ottanut ollenkaan sivullenousuja tähän(kään), jotta ennakointi vähenisi.

Sunnuntaina Ojankoon Emmin kanssa jäljestämään ja kattomaan Emmin aksaa. Käytiin ensin tallomassa omat jälkemme kangasmetsään. Gini ei ole aiemmin koskaan tehnyt jälkeä ja se sai tallomisen ajaksi tulla katselemaan vähän matkan päähän meidän touhuja. Talloin noin 40 m jäljen (tarkoitus oli tehdä suora ja merkata krepeillä mutta siitä tulikin hieman banaani...), johon laitoin joka askelelle yhden namipalan. Loppuun pieni kasa namia ja omissa käsissä hajustettu keppi namien päälle. Jälki vanheni hieman vajaan tunnin ajan, kun kävin katsomassa Emmin ja Ilonan aksatreenejä hallissa. Gini pääsi tekemään Emmin kanssa pari kertaa mustaa mutkaputkea, joka aiemmin epiksissä on ollut vähän epäilyttävän pimeä, mutta nyt se tykitti läpi ihan hulluna. Hallissa oli aika paljon väkeä ja hulinaa, mutta Gini ei haukahtanut kertaakaan odottaessaan, vain pari sviik-ääntä kuulin. Hieno!

Sitten jäljelle. Näytin alkukohdan Ginille ja jäin sitten passiivisesti odottelemaan sen tekemisiä. Hyvin nopeasti Gini ymmärsi, että namit muodostavat jatkuvan janan ja se lähti kulkemaan jälkeä eteenpäin. Kahdesti se taisi koittaa palata ohitseni taaksepäin, mutta estin pääsyn liinalla ja se palasi takaisin oikeaan suuntaan. Työskentely sillä oli heti tosi tarkkaa ja se keskittyi tosi hienosti, koitti selkeästi ottaa jokaisen namin talteen. :) Käyttämäni namipalat olivat märässä metsämaassa turvonneet vähän "ällön pehmeiksi", joten jäljen loppupuolella Ginin intressit hieman laskivat niihin (note to self: ensi kerralla nakkia tms). Loppupalkka löytyi kuitenkin ja se syötiin maasta viimeistä namua myöden. Lopussa olevalla kepillä vielä leikittiin hetki. Hyvin meni ekaksi kerraksi ja nyt pitäisi jäljestää ainakin kerta viikkoon, että homma etenee ja kehittyy. Hieno jälkikoira!<3

Seuraavaksi vuorossa päivityskatko mökkireissuilun ja treenitauon takia. Tai jospa me saadaan jälki tai pari tehtyä..