Treenejä ja epikset ja terveystuloksia

Kisatokoissa viime viikolla teemana oli luoksari. Aloitettiin kuitenkin puolen minuutin paikkamakuulla. Tänään Ginin vire oli tässä hyvä, tarkkaavainen ja rauhallinen. Mutta häiriö vielä niin iso, että palkkailin tosi tiheästi ja olin koirasta noin parin metrin päässä kyykyssä. Koira oli kytkemättömänä. Nousi nätisti myös sivulle ekalla käskyllä, eikä ennakoinut. Häiriönsieto on kuitenkin kehittynyt parissa kerrassa melkoisesti. Treenasin Giniä pitkiä pätkiä irti, eikä se juuri kuikuillut muualle.

Luoksaria ei olla otettu hetkeen, ei osissa eikä "kokonaisena". Eteentulot oli kohtalaisia, välillä jäi aavistuksen kauas, mutta korjasi hyvin. Tai vastaavasti vähän vinoksi. Tehtiin pari kertaa koko luoksarikin pienoiskoossa, ja se meni hyvin, ottaen huomioon osaamistason tällä hetkellä. Käsien häivyttäminen jatkuu, ja mun on jalkojen haara-asentoa kavennettava myös vähitellen. Koska ilmeisesti lopulta olisi tarkoitus seisoa ihan normaaliasennossa. :)

Seuruuta

Lempipuuhaa lenkillä

Lisäksi seurailtiin taas, ei mennyt ihan niin hyvin kuin viimeksi, mutta se oli täysin mun syytä. Palkkasin lelulla sen kummemmin ajattelematta jo alkutunnista jotakin, minkä jälkeen vire nousi sen verran, että seuruussa näkyi selvästi. Siitä tulee jollakin tapaa paljon keskittymiskyvyttömämpää. Namipalkka siis meille seuruuseen vain ja ainoastaan, niin hyvältä näyttää. Ongelmana oli myös se, että tajusin koiran laskevan kontaktin pikku hetkiseksi liikkeelle lähdön jälkeen, heti ensimmäisellä askelella. Kokeillessa uudelleen tätä ilmeni aika paljon, joten keksittiin korjaussysteemi; koska paikallaan käännöksissä kontakti pysyy normaalisti, aloitan seuruuttamisen paikallaankäännöksestä. Ja tämä toimikin, kun pari kertaa ehdin kokeilla. Vähän jännittää parin viikon kuluttua alkava tokokurssi, että mitä taikoja siellä keksitään meidän alo-liikkeille. 

Aksamöllit sunnuntaina 9.3 oli taas Lohjan Virkkalassa. Osallistuttiin supermölleissä 30cm rimakorkeudella kahteen starttiin. Rata oli tosi kiva ja suoraviivainen ts. siinä oli mahdollisuus mennä lujaa. Ainoastaan yhteen väliin putken jälkeen ajattelin tehdä varsinaisen ohjauksen, persjätön, mutta muutoin ei edes tarvinnut ohjauksia niin erikoisesti miettiä.

Ekalla radalla tuli yksi kielto, kun kaarella olleista hypyistä jäi hyppäämättä yksi. Gini oli menossa kohti hyppyä, mutta jostakin syystä, jota en videoltakaan keksi, se juoksi ohi. Tarkemmat saavat katsoa videolta, jos löytäisivät jotakin syytä. :D Toisella radalla päätettiin korjata tuo kohta ja saada ehjä suoritus. Koira oli lyönyt seuraavan vaihteen silmään, joten kaavailemani persjättö ei omasta hitaudesta johtuen tokan putken jälkeen toteutunut. Niimpä ohjasin vain samalta puolelta eteenpäin, ja meinasin nätisti törmätä koiran kanssa. Nopeat refleksit pelastivat koiran putkeen ja rata jatkui loppuun asti puhtaasti. Video. :) Lopputuloksissa kirimme sijalle 7/23, mihin olen tosi tyytyväinen omalla osaamistasollamme. Päivän havaintona tosin omasta ohjauksestani, että en juokse kunnolla, vaan jään turhaan varmistelemaan ja odottelemaan. Siksi koirankaan juokseminen ei näytä niin vapautuneelta, kun tuntuu että sen on odotettava minua..eikä se nyt niin mene. :D Oltaisiin napattu tuolta puhtaalta radalta varmasti melkein sekunti pois, jos olisin ollut jo koiraa edellä noilla suorilla pätkillä ja se olisi saanut juosta täyttä vauhtia. Ensi kerralla sitten muistan tämän.

En meinannut pysyä perässä..

mjam mjam naminam

Jäähdyttelyä

Myös canicross-treenit on nyt aloitettu tämän vuoden osalta. Viime syksynä ostettiin vetovaljassetti ja  taidettiin kokeilla kerran parikymmenen metrin verran, että löytyykö menohaluja, ja löytyypä niitä. Tänään siis puistoon namikippojen kanssa. Ensin koirakko lämmitteli hölkäten,  minä toimin itse palkkaavana osapuolena kaikissa paitsi yhdessä lähdössä. Lämmittelyjen jälkeen vein koirakosta 20-50 metrin päähän avonaisen namikipon, jolle sitten koiraa hetsattiin ja päästettiin vetämään täysillä. Tehtiin viisi toistoa, minkä jälkeen jäähdyteltiin ja lähdettiin kotiin päin. Juokseminen on Ginin melkein lempihommaa, joten uskon että tämä laji todella on sen mieleen - vielä kun samalla saa treeneissä syödä! Tässä vaiheessa on siis menossa vasta sytyttely ja "juokse"-käskyn vahvistaminen, koiralle kerrotaan että kun se vetää, se vetää täysillä. Harjoitteita tehdään lyhyellä matkalla ja motivaatiota kasvatellaan. Lopuksi pääsin siis itsekin narun päähän roikkumaan, ja hyvänen aika enhän mä niin lujaa edes jaksa juosta mitä toi pinkoo. Omat jalat meinasi mennä solmuun... :)

Hakua treenattiin keskiviikkona pitkästä aikaa. Otettiin ihan perus neljä hajuhakua. Eka helppoon suuntaan tuulen kannalta, muistutteluksi. Kaikki pistot onnistui hyvin, sai hajun kohtalaisen läheltä, lähetin ukolle kolmella ekalla kerralla keskilinjalta. Neloselle lähetin noin 30 m etäisyydeltä, kun ukko oli viidessäkympissä. Näin jälkikäteen miettien sillekin olisin pystynyt lähettämään keskilinjalta, koska haju oli hyvin nenässä. Hakumetsästä ajettiin suoraan aksaharkkoihin ja ehdittiin tehdä reilu lämmittelylenkki. Aksassa tehtiin seuraavaa;

• verkkokepit: tänään tuli suurin edistysaskel, loppujenlopuksi meillä oli enää viisi verkkoa (pari päissä, yksi keskellä) ja Gini meni kahdesti ihan oikein. Koitin neljällä, jolloin koiralla sekosi vielä rytmi, joten tehtiin sitten vielä vika hyvä suoritus viidellä. Itse en voi vielä ottaa kovin paljoa etäisyyttä verkkoja vähennettäessä, mutta treenataan sitä erikseen useammalla verkolla vielä.
• keinun paukuttelu: paukutteluleikki jatkui meidän tasoisella korkeudella.
• päällejuoksuharjoitus: tämä oli kiva harkka! Ginillä rima oli 40 cm(?), jotta se osaisi sovittaa tekniikkansa tässä hieman korkeampiin hyppyihin kuin aiemmin. Koira kuitenkin hyppää lähestulkoon riman koko pituuden tässä, joten ymmärsin, että alusta asti on hyvä osata tekniikka niin, etteivät rimankorotukset sotke sitä kauheasti myöhemmin. Korjatkaa, jos sanon väärin. Joka tapauksessa ensin yhtä hyppyä, sen jälkeen yhdistettiin perään putki (no problem :D). Viimeiseksi lisättiin vielä yksi hyppy ennen päällejuoksua, eli kolmen esteen "rata", jossa keskimmäiseen tulee päällejuoksu. Tätä tehtiin pari kertaa molemmilta puolilta, Ginille tämä harjoitus oli helppo, kunhan itse vedin sen selkeästi keskihypylle. Toisen puolen kahdessa toistossa Gini tuli esteen ohi, koska ohjaukseni jäi epäselväksi ja liikuin jo liikaa esteen ohi. Olin tyytyväinen myös siihen, että osasin ajoissa (jo edellisen hypyn päällä) kertoa Ginille, että seuraavaksi "putki". :)

Terveystuloksiakin Gini on ehtinyt saada, sillä hoidossa ollessaan se kävi kännäilemässä eläinlääkärillä  terveyskuvissa. Kennelliitto oli ripeä, ja nyt on tuloksina lonkille A/A ja kyynärät 0/0, hienoa. Selkäkuvista saatiin lausunto LTV1 (="jakautunut ristiluun keskiharjanne"). Normaalisti ristiluun nikamat ovat luutuneet yhteen ja nikamien okahaarakkeet muodostavat myös yhteenluutuneen harjun. Allaolevasta kuvasta voi huomata, että LTV1:n ollessa kyseessä, tuo harju on katkonainen (ts. valkoisempi viiva ristiluun päällä). Tämä muutos ei kuitenkaan onneksemme haittaa koiran elämää tai harrastamista, mikä on tietysti hieno asia.

Gini LTV1

Eilisissä kisatokoissa puhuttiin kisojen ja treenien rytmittämisestä, siitä millaisia treenejä ja miten paljon kannattaa tehdä kisakaudella ja kuinka usein kisoja kannattaa olla. Paikkamakuu oli 1 min koirat irti. Gini pysyi taas, palkkailin tapani mukaan tiheästi. Kerran se vähän nuuskutti maata, todennäköisesti palkkausväli oli tässä vielä liian iso ja koira keksi jotakin muuta tekemistä kuin mun tuijottamisen.
Seuruuta ja luoksarin sain videolle ja joo, vähän kehnonlaista oli. Muutama hyvä pätkä, mutta koska tein pitkää pätkää seuruuta, Ginin kesto ei vielä riittänyt. Tämä näkyi seilaamisena, kontaktin putoilemisena ja vauhdin muutoksina. Se myös jäi "katselemaan" jotakin viereisen rakennuksen katolla kesken kaiken, itse en nähnyt mitään. Mutta hyvää materiaalia siihen, että tietää mitä pitää edelleen tehdä. Ja siis myös onnistuneita pätkiä! :) Luoksarikin tuli videolle, ja se näytti ihan hyvältä omaan silmääni. Gini eteentullessa astui mun varpaille (tekee tätä välillä, pitää huomioida), joten on jatkossa palkattava vain puhtaat eteentulot. Ettei Gini yhdistä varvasjuttua eteentuloon. Tehtiin myös vauhtiluoksaria lelulla, ja leikittiin paljon. Gini oli oikeastaan 85 % treeniajasta irti, sen häiriönsieto on kyllä merkittävästi parantunut viime aikoina. Etenkin mua vakuutti se, että kun paikalle saavuttuani sidoin sen hetkeksi valotolppaan kuunnellakseni ohjeita, se kävi maate odottelemaan. Ja pysyi rauhallisesti paikallaan koko alun (yht. 5 min) yhtä pientä piippausta lukuunottamatta, vaikka ympärillä osa koirista räkytti, tempoi hihnaa tai muuten liikuskeli. Jee! (videot tulee myöhemmin)