Tutkimuskoirana ja"yksityistunnilla"
Eilen Gini osallistui Yliopistollisen eläinsairaalan fysioterapeutin väitöskirjatutkimukseen terveenä verrokkikoirana. Ensin sille tehtiin askelvoimamatto -mittaus, joka mittaa eri raajojen painonkantoa liikkeessä. Tämä meni hyvin ja oli myös itselle tuttua hommaa, kun tuli keväällä juoksutettua omaan tutkielmaan liittyen koiria useampi ilta samaisella matolla. Fysioterapeutti arvioi koiran istumisen ja maahanmenon liikkeestä, lähinnä ymmärtääkseni katsoi sitä, suosiiko koira jompaakumpaa jalkaa ja miten se varaa painoa takajaloilleen näissä liikkeissä. Sitten takajalkojen painonkantoa mitattiin vaa'oilla, eli koiran takajalat olivat kukin oman vaakansa päällä, ja lukuarvot kirjattiin ylös koiran seistessä mahdollisimman tasaisesti ja suorassa. Polvinivelten liikelaajuudet mitattiin ns. goniometrilla, ja tämä toimenpide oli Ginistä tyhmin, koska siinä joutui mennä kyljelleen makaamaan ja se olisi ollut miten tahansa muuten paitsi kyljellään. Hyvin se kuitenkin rauhottui paikalleen ja odotti nätisti kyljelleen kääntämisen jälkeen, vaikka selkeästi se oli "jänskää".
Sen jälkeen ortopedi teki Ginille ortopedisen tutkimuksen (jossa ei ilmennyt mitään kummaa, sen sijaan ortopedi iloitsi, että nahka on kyllä paras koira ortopedille, kun se on lyhytkarvainen, kuivahko ja sopivan kokoinen koira tutkia) ja rauhoitti sen, ja saimme kävellä odottamaan röntgenin eteen rauhotteen vaikutusta. Kun koira oli tillintallin, nostettiin se röntgeniin ja siitä otettiin 5 kuvaa (lonkka- ja kaksi polvikuvaa molemmista polvista). Vielä heräte ja saatiin hengailla odotustilassa, kunnes Gini oli niin tolpillaan, että voitiin lähteä kotiin. Kotona väsytti vielä melkein kolmen tunnin torkkujen verran, mutta sitten oltiin jo hakemassa Ikea-rottaa lelukorista... :) Nyt odotellaan tuloksia, joita saan todennäköisesti suunnilleen parin viikon kuluttua. Lisäksi saan rtg-kuvat itselleni CD:llä varmaankin tällä viikolla, niin voi sitten etukäteen niitä katsella.
Tänäiseen keskiviikkoagilityyn ei tullut muita kuin minä ja Gini, joten oli tilaisuus saada oikeastaan yksityisopetusta koko tunti. Tehtiin kahdenlaista hyppyrataa, ja lisäksi hyppytekniikkaa ja keppejä.
Hyppytekniikkaa otettiin neljällä peräkkäisellä ristikolla, palkka vanhaan tuttuun tapaan targetilla edessä. Gini hosui pari ekaa toistoa, sillä oli vaan kiire palkalle, mutta pari viimeistä toistoa oli paremmat ja vähän oli ajatusta mukana.
Hyvän mielen treeni jälleen!
Sen jälkeen ortopedi teki Ginille ortopedisen tutkimuksen (jossa ei ilmennyt mitään kummaa, sen sijaan ortopedi iloitsi, että nahka on kyllä paras koira ortopedille, kun se on lyhytkarvainen, kuivahko ja sopivan kokoinen koira tutkia) ja rauhoitti sen, ja saimme kävellä odottamaan röntgenin eteen rauhotteen vaikutusta. Kun koira oli tillintallin, nostettiin se röntgeniin ja siitä otettiin 5 kuvaa (lonkka- ja kaksi polvikuvaa molemmista polvista). Vielä heräte ja saatiin hengailla odotustilassa, kunnes Gini oli niin tolpillaan, että voitiin lähteä kotiin. Kotona väsytti vielä melkein kolmen tunnin torkkujen verran, mutta sitten oltiin jo hakemassa Ikea-rottaa lelukorista... :) Nyt odotellaan tuloksia, joita saan todennäköisesti suunnilleen parin viikon kuluttua. Lisäksi saan rtg-kuvat itselleni CD:llä varmaankin tällä viikolla, niin voi sitten etukäteen niitä katsella.
Tänäiseen keskiviikkoagilityyn ei tullut muita kuin minä ja Gini, joten oli tilaisuus saada oikeastaan yksityisopetusta koko tunti. Tehtiin kahdenlaista hyppyrataa, ja lisäksi hyppytekniikkaa ja keppejä.
Hyppytekniikkaa otettiin neljällä peräkkäisellä ristikolla, palkka vanhaan tuttuun tapaan targetilla edessä. Gini hosui pari ekaa toistoa, sillä oli vaan kiire palkalle, mutta pari viimeistä toistoa oli paremmat ja vähän oli ajatusta mukana.
Ekalla hyppelyradalla väliin 2-3 valssi ja väliin 4-5 valssi. Tehtiin ensin pätkissä välit 1-3 ja 3-6, lopuksi muutaman kerran koko ratapätkä. Sähläsin taas kivasti alussa, koska välillä unohdin mitä seuraavaksi tuli tai mietin, että tuleekohan koira ohjaukseen. Olisi pitänyt vaan taas luottaa, että kyllä se tulee, jos ohjaan oikein. :) Onneksi tuo pirpana lukee ohjausta aika kivasti, niin se pelasti mun kökköilyt muutaman kerran.
Välissä tehtiin keppejä täysin verkoin, harjoiteltiin kepeille sisäänmenoja avo- ja umpikulmasta hypyn kautta. Ensin avokulmaan, ensimmäisellä yrittämällä sanoin itse käskysanan liian myöhään, joten Gini reagoi luonnollisesti myöhässä ja juoksi keppien ohi, mutta kun pyysin uudelleen, se etsi itse sisäänmenon ja kepitti loppuun asti.
Toisella sanoin ajoissa, ja muistaakseni nyt Gini menikin ihan oikein sisään. Molemmissa toistoissa saatoin koiran aika voimakkaasti kropalla sisäänmenoa kohti, ja kouluttaja pyysikin tekemään muutaman toiston niin, että olen itse paikallani, ja vain lähetän sanallisesti Ginin kepeille. Tämä olikin haastavaa. En voinut kovin kauas mennä käskemään, mutta vajaan kahden metrin etäisyys sivusuuntaan sisällemenosta näytti toimivan ihan hyvin ja saatiin muutama onnistunut suoritus.
Viimeisenä äskeisellä radalla erilainen veivaus. Nyt valssit tulivat väleihin 2-3 ja 4-5. Vaikeuksia oli aluksi ensimmäisessä valssissa ja sen ajoituksessa. Joko olin myöhässä, kun varmistelin että koira hyppää kakkosen, tai sitten ajoissa ja jarrutin Giniä niin, että se juoksi kakkosesta melkein ohi. Mulla on paha tapa myös jäädä katsomaan, tuleeko koira varmasti mukana, ja niimpä olikin aika kiirus juosta esteille 3 ja 4 ohjaamaan, tässä pelasti taas Gini-pienen hyvä irtoaminen. <3
Hyvän mielen treeni jälleen!



Kommentit
Lähetä kommentti